Nurmia merellä

Raisioagron vuosittainen maatalousristeily sai ProAgrialta matkaan innokkaan nurmiporukan höystettynä ajankohtaisilla vilja- ja talousnäkökulmilla. Risteilyllä ammattiasiaa puhutaan hieman eri tunnelmissa, kuin ammattinäyttelyissä tai luentotilaisuuksissa, mutta vielä aamuyön tunteinakin peltoasioita juolahtaa monella mieleen.

Minimessuilla ensimmäisenä iltana kuhisi väkeä, ja siellä setvittiin monet nurmiseokset, säilöntäongelmat ja ravinnekysymykset. Aikaa oli mukavan reilusti, joten ehdittiin hyvin keskustella menneen kesän asiat ja suunnitella tulevaa. Sateisen kasvukauden jälkeen esimerkiksi maan kasvukunnon havainnointi kiinnosti monia. Heti kevätauringon sulattaessa maat lähdemme havainnoimaan peltoja yhdessä. Monia uusia tuttavuuksia syntyi ja virkistävää oli keskustella myös viljatilallisten kanssa, joita osastollamme kävi myös paljon.

Toisena päivänä risteilyporukka hajaantui eri kohteisiin ja palasi taas asian ääreen iltapäivän luennoille. Luentoporukkammekin rantautui hetkeksi Tukholmaan hakemaan potkua iltapäivän puheenvuoroihin.

Omassa puheenvuorossani nautaseminaarissa heitin nurmikasvustot kuulijoiden silmille, ja kannustin katselemaan kasvustoja maan päältä ja alta usein ja sopivasti kyseenalaistaen. Jos on rehuongelmia, vastaukset löytyvät edellisen kesän kasvustohavainnoista. Massa jolla karja ruokitaan, näkyy omiin silmiini edellisen kesän peltojen kasvilajien, ravinteiden ja sään muokkaamana seoksena, johon voi aina vaikuttaa myös itse, hankalissakin säissä.

Nurmen satotaso: 5000 kg ka/ha 10 000 kg ka/ha

Suomalaisten nurmien keskisatoa edustava kasvusto ei saanut suurta kannatusta, mutta kymppitonnin satotason lohko olisi kelvannut monelle. Siinä välissä on 5000 kg ka/ha kirittävää, johon etsittiin minun ja Jarkko Storbergin luennolla ajankohtaisia konsteja. Jarkko kehotti miettimään ajankäytön hallintaa tilakoon kasvaessa; työn tehostamista tai uudenlaista työnjakoa.

Keskisen Jarmon luento oli myös mielenkiintoista kuultavaa. Jokaisella uuden navetan rakentamiseen lähtevällä karjatilalla on oltava nykyisissä yrittäjissä ainakin yksi ”aito lehmäihminen”, kuvaili Jarmo hyvinkin osuvasti. Jarmo kävi myös läpi eri kokoluokan maitotilojen taloushahmotelmia ja totesi, että jokaiselle tulisi jäädä omaan käyttöön ainakin 30 000 euroa/perhe. Luennon jälkeen moni jäi pyörittelemään, kuinka esimerkit osuivat omaan systeemiin muokaten.

Samaan aikaan vilja- ja lihanautaseminaareissa oli hyviä aiheita. Valtosen Olli pohti kerääjäkasvien voimaa ja Näykin Satu avasi viljan tehostamisryhmien toimintatapaa ja tuloksia.

Ammattiristeilyllä tärkeää ovat myös vapaamuotoisemmat kohtaamiset käytävillä, tanssilattialla ja ruokapaikoissa. Nykytekniikka mahdollistaa pienimuotoiset kasvustokäynnit ja laatuanalyysit myös älypuhelimien kuvien ja taulukoiden kautta laivan käytävällä! Erityisterveiset lähetän savolaiselle sakille, jonka kanssa intoiltiin silloisissa nurmiryhmissä jo vuonna 2004.

On kiintoisaa kuulla ja kommentoida rehukuulumisia ja heittäytyä yhdessä risteilytunnelmiin. Uutta virtaa saa tällaisilla reissuilla myös asiantuntija, kun laiva on lastattu mahtavalla porukalla.

Lisätietoa Huippuosaaja Anu Ellältä.