Nurmesta tulosta!

3 min lukuaika

Ruohonjuurella

Pellonpientareella Ähtärissä

Kantoniemi1

Nurmesta Tulosta -tiedotushanke tuo esille NurmiArtturissa pari vuotta sitten saatuja tuloksia ja keinoja, miten havaitut onnistumiset saavutetaan ja myös sitäkin, kuinka epäonnistumisilta vältyttäisiin nurmen viljelyssä. Ensimmäinen pellonpiennartilaisuus Ähtärissä veti paikalle runsaasti väkeä Okra-viikosta ja vesisateiden uhkasta huolimatta. Paikalle saatiin myös Irlannista Teagasc-järjestöstä asiantuntijat Anne O´Malley ja Joe Curtis. Sää olikin sopivan irlantilainen pienine tihutuksineen. Odotin mielenkiinnolla heidän kommenttejaan nurmistamme. Timotein kasvurytmi hämmästytti heitä – korjuu on kuulema myöhässä kun oli tähkiä näkyvillä. Tarina ei kerro, ymmärsivätkö he sitten, että keväällä voi jäädä jokunen verso yltämättä niittokoneen terälle…Olivat kovasti niitättämässä rehuksi tällä viikolla. Kantoniemen isäntä kyllä pyysi heitä kertomaan sen vaimollekin, kun oli ansaittu lomaviikko tulossa. Porukalla saatiin irkut ymmrtämään että meillä ei tarvitse niittää 25 sentin välein. Nurmien tiheydet olivat heidänkin mieleen. Tilalla on viime vuonna aloitettu nurmen hajakylvö, eikä paluuta vanhaan rivikylvösysteemiin ole. Tähän ei tullut kyllä yhtään eriävää mielipidettä; niin hyviä kasvustot olivat. Seuraavaksi parilta lohkolta muistiinpanoja ja ajatuksia.

Kuva 1.

2.vuoden nurmi. Herne-vehnä-suojaviljana epäonnistui, ruiskutettu Ariane S 2016, kahdesti täydennyskylvetty. Lohko parantanut huomattavasti vauhtia keväästä ja erityisesti viime syksystä. Nyt on täystiheä. Eli joskus työvoittokin saadaan näissä hommissa. Keväällä annettu täysi typpi määrä. Irlantilaisasiantuntijoiden mielestä kasvusto näytti kärsivän kaliumin puutteesta (rentoa,hentoa) ja juurissa hieman keltaisia lehtiä. Maan kunto ja rakenne ok, lieroja löytyy myös.

Kuva 2.

Vanhempi nurmi, jota oli paikoin täydennyskylvetty. Tässä kohtaa rivivälit olivat näkyvillä vaikka muutoin tiheää olikin. Satonäkymät tältäkin lohkolta tosi hyvät. Seassa oli myös apilaa vähän, paalujuuret olivat kumman lyhkäisiä eli apilalla ei ollut tarvetta mennä syvemmälle. Maa oli kuitenkin suhteellisen kuohkeaa eikä lapiolla tarvinnut kuin kuopaista mätäs irti. Lieneekö sitten syynä toista vuotta jatkunut märkyys, josta apila tuumaa että ”hyi olkoon, juuret kastuu, enpä menekään syvemmälle. kituutellaan tässä kaikessa rauhassa parempia säitä ootellen, eikä luovuteta typpeä noille heinille sitten ollenkaan.”

Tuo kaliumin puute näyttää vaivaavan tänä kesänä – sitä oli kevätsadossa (luithan Valtosen Ollin edellisen blogikirjoituksen aiheesta!) eikä tilanne parane tällekään sadolle. Nyt on siis aika tehdä asialle jotain. Yksi helppo juttu on ottaa hyvät näytteet/näyte karjanlannasta. Sellainen mikä on sekoitusta laarista otettu ja vastaa normaalia lantaa tilalla. Tätä käytetään sitten lannoituksessa. Tämän voisi ottaa joka vuosi ja katsoa sen mukaisesti lannoitukset. Taulukkoarvoilla voidaan joutua syvälle suohon. Toinen keino rinnalla on ottaa säilörehusta kivennäisanalyysit – mieluiten se laajempi, että näkyisi hiventenkin tilanne. Ja kun on suuremmasta eläinmäärästä kyse, niin niitä säilörehunäytteitä tulee ottaa vähintään kuukausittain! ja nyt kun parin viikon päästä mennään taas rehupellolle, niin otetaan niitä raaka-ainenäytteitä korjuun yhteydessä ja pistetään ruksi kohtaan kivennäisanalyysi tai merkataan valiolaisilla näytteillä että on apilapitoisesta rehusta kyse, niin tulee automaattisesti analysoitavaksi. Tällaisia ajatuksia tuli mieleen kun näitä nurmia on katsellut niin Ähtärissä kuin muuallakin Pohjanmaalla.

Me meinataaan kirjoitella täältä pohjanmaalta aina silloin tällöin tänne blogiin jotakin, mutta käykääpä vilkaisemassa meidän facebook-sivujakin. Ilmoittelemme siellä aina tulevista tapahtumista ja tuomme NurmiArtturin tuloksia tutuiksi. ProAgria Etelä-Pohjanmaan hankesivuilta löytyy tällä hetkellä Nurmiartturin loppujulkaisu ja lisätään sinne tavaraa lisää sitä mukaa kun saadaan muokkailtua. Tuonne faceen saa sitten kirjoitella kaikesta nurmesta ja säilörehusta mitä nyt mieleen tuleekin. ja hei – seuraavan kerran näemme Pohjanmaan peltopäivässä Ylistarossa Luken pelloilla – sinne hop hop.

Sari Vallinhovi

erityisasiantuntija, kasvintuotanto, nurmi

Nurmesta tulosta-hankkeen vetäjä

ProAgria Etelä-Pohjanmaa