Taas on yksi erikoinen kasvukausi kääntymässä loppusuoralle. Erikoinen kasvukausi erikoisine säineen tuntuu seuraavan toistaan. Se taitaakin olla ennemmin nykyinen normaali. Varsinais-Suomessa rankat sateet ja liiallinen vesi haittasivat kylvöjä ja perään tulivat kuivat ja pakahduttavat kesän helteet.
Nurmen perustamisessa on ollut viime vuosina haasteita. Keväällä kylvettäessä nurmen pieni ja hento oras on herkkä pitkälle kuivuusjaksolle, joka on viime vuosina ollut ennemmin sääntö kuin poikkeus jossain vaiheessa kevättä tai kesää. Onkin hyvä miettiä vaihtoehtoja nurmen perustamistaktiikalle, jos keväällä perustettu nurmi tuntuu aina olevan seuraavana vuonna aukkoinen. Tietenkin on hyvä kiinnittää huomiota tässä vaiheessa muihinkin seikkoihin: Onko suojakasvi liian varjostava, niin että se tukahduttaa alla olevan nurmen? Onko seoksessa kaikki lajit ja lajikkeet hyviä talvehtijoita meidän olosuhteissamme? Jos muut asiat tuntuvat olevan kunnossa, on hyvä miettiä ajoitusta. Voisiko nurmen perustaa myöhemmin kasvukaudella kevään sijaan? Varsinkin Varsinais-Suomessa on keväällä ja alkukesällä usein kuivaa ja syksyt ovat monesti pitkiä ja kosteita. Nytkin elokuun loppupuolella on saatu sadetta liiankin kanssa.
Alaskartanon tilalla Piikkiössä pohdittiin keväällä vanhojen laitumien uusimistaktiikkaa. Isäntäväen kanssa päädyttiin laitumien uusimiseen myöhemmin loppukesällä. Laitumia laidunnettiin normaalisti alkukesä. Elokuun alussa BT-Agron Tom Hellström muokkasi laitumet 2,5 metrisellä Forigon Stone Burier -nurmijyrsimellä. Kone toimii niin, että kasvijätteet ja kivet seuloutuvat pohjalle ja hienojakoinen maa putoaa viimeisenä muokatun kerroksen päälle. Jyrsimellä saatiin tällä tavalla vanhasta laitumesta kerta-ajolla hyvä kylvöpohja.
Jyrsimisen jälkeisenä päivänä Tom kylvi laitumet 6 metrisellä Düvelsdorfin Green.Rakella. Koneessa on edessä lata, joka tasoittaa maata. Tämän jälkeen tulevat kolme piikkiriviä, jotka haraavat maata ja joiden etuosaan kylvetään siemenet pneumaattisella kylvökoneella hajakylvönä. Näin saadaan tasainen ja tiheä nurmi koko alueelle, eikä jää rivivälejä, jotka alentavat nurmen tiheyttä. Koneen perässä on jyrä, joka viimeistelee kylvön ja painaa siemenet ja mahdollisesti pintaan nousseet kivet maahan. Näin koneella saadaan yhdellä ajolla hoidettua sekä kylvö että jyräys.
Perustamisseos sisälsi laitumelle sopivia nurmiheinälajeja: 30 % englanninraiheinää, 20 % niittynurmikkaa, 15 % punanataa ja 35 % timoteita. Kylvömäärä oli 25 kg siementä / ha. Sadetta saatiin mukavasti samalla viikolla heti kylvöjen jälkeen, jolloin kylvetty nurmi sai parhaan mahdollisen alun ja siemenet lähtevät hyvin itämään. Heikommin talvehtivia lajeja, kuten apilat ja englanninraiheinä, kannattaa kylvää tai täydentää heinäkuun lopulla tai viimeistään elokuun alussa eteläisemmässä Suomessa. Näin ne ehtivät vahvistua tarpeeksi talven varalle ja talvehtivat onnistuneesti. Varsinais-Suomen syksyt ovat usein lämpimiä ja pitkiä, johtuen meren läheisyydestä, jolloin vielä syyskuun puolellakin kylvetty nurmi saattaa talvehtia hyvin. Myöhemmin syksyllä perustettavaan tai täydennettävään nurmeen kannattaa kylvää kuitenkin vain hyvin talvehtivia nurmiheiniä. Tällaisia lajeja ovat mm. timotei ja nurminata. Heikommin talvehtivat lajit voi vaihtoehtoisesti täydentää täydennyskylvönä seuraavana keväänä. Samalla Düvelsdorfin Green.Rake hara/jyrä yhdistelmällä onnistuu myös keväinen täydennyskylvö.
Alaskartanon tilan laitumien syysperustamisen onnistumista jäädään seuraamaan ja kokemuksista raportoidaan myöhemmin ensi vuonna.
Kuvat: Tom Hellström ja Linda Langh
Teksti:
Riikka Mäkilä, nurmentuotannon asiantuntija, ProAgria Länsi-Suomi
