Kuuntele laidunnurmiasi

Name: Agency Leroy
Price range: $

18.2.2022 3 min lukuaika

Ruohonjuurella

Laidunnus on yhteispeliä, jossa on mukana maa, nurmikasvit, laiduntava karja sekä ihmiset, jotka peliä pyörittävät.

Laidunnus on yhteispeliä, jossa on mukana maa, nurmikasvit, laiduntava karja sekä ihmiset, jotka peliä pyörittävät. Säähän, kasvukauden olosuhteisiin ja nurmikasvien kasvurytmiin on vaikea vaikuttaa, mutta useimmat asiat ovat viljelijän käsissä.

Kiertolaidunnus kunnioittaa nurmikasvien luontaista kasvutapaa

Jatkuva laidunnus on perinteinen laidunnusstrategia, jota ei ehkä ole sen enempää mietitty. Lehmät on vain päästetty lähipelloille ja metsiin syömään ja ulkoilemaan, etteivät ne ole turhaan olleet sisällä sontimassa. Samalla on säästetty korjattavan rehun tarvetta.

Nykypäivän korkeatuottoiset karjat tarvitsevat laadukasta säilörehua ja sama laatuvaatimus on myös laitumilla. Karjakoko on myös kasvanut ja useimmat toivovat korkeaa satotasoa viljelykasveiltaan. Laidunnurmesta saa korkean satotason ja laadun parhaiten kunnioittamalla nurmikasvien luontaista kasvutapaa – eli kiertolaidunnuksen avulla.

Kiertolaidunnus/rotaatiolaidunnus kaista- tai lohkosyöttönä tai niiden yhdistelmänä jättää nurmelle sen tarvitseman levon laidunkierrosten välissä ja mahdollistaa näin ollen juuriston normaalin elpymisen. Kasvilajien maanpäällisen osan kasvuvauhdissa on eroja ja esimerkiksi nadat ja raiheinät kasvavat jälkikasvua timoteita vauhdikkaammin. Kaikki kuitenkin tarvitsevat leponsa.

Jos nurmikasvit saisivat päättää

Aloita syöttö jo 20–30 cm mitasta ja lopeta yli 10 cm mittaan.
Anna syöttökierroksen jälkeen lepoaikaa 10–30 vuorokautta kesän vaiheesta ja olosuhteista riippuen. Ensimmäisellä kierroksella 10 ja loppukesällä 20 vuorokautta on hyvä pohja, jolla voit laskea alan tarpeen suunnitelmaasi.
Siirrä karja samalta palaselta viimeistään viiden vuorokauden kuluessa. Näin uusi kasvu ei ehdi vielä alkuun, eikä parhaita paloja syödä heti uudelleen.

Tämä tarkoittaa käytännössä helpoimmillaan joko viittä lohkoa ja neljän vuorokauden siirtoväliä, kymmentä lohkoa tai kaistaa ja kahden vuorokauden siirtoväliä tai 20 lohkoa ja päivittäin lohkon tai kaistan vaihtoa. Vaihdettaessa joka päivä uudelle lohkolle, on sopiva mitoitus noin 0,5-0,8 ha/syöttölohko per 100 lypsylehmää + uudistusala. Sama hehtaari riittää selvästi pitemmälle, kun nurmi saadaan kunnolla kukoistamaan.

Jos siirtoväli on silminnähden liian pitkä eli mennään ylilaidunnuksen puolelle, on karja ohjattava väliajaksi reservilaitumelle, eli lohkolle, joka uusitaan seuraavaksi tai muulle tallaantuvalle lohkolle, jossa voidaan ulkoilla ja lisätä säilörehun syöntiä seuraavan laitumen odotusaikana. Jos laidunnuksessa noudatetaan ympäri vuorokauden avoimia ovia, mutta varsinainen syöttölohko suljetaan nopeammin, on tämä ns. hengailulohko hyvä siinäkin tilanteessa osaksi vuorokautta.

Kiertolaidunnus saa olemassa olevan laidunalan kukoistamaan, pitää laidunnurmen jatkuvasti korkealaatuisena ja mahdollistaa luontaisen kasvuvoiman myös seuraavalle kasvukaudelle, kun juuristo pysyy voimissaan. Laidunnurmen uudistamisen rytmi voi kiertolaiduntaen pidentyä, kun nurmet elpyvät paremmin. Uudistuskierto on joka tapauksessa laskettava laidunsuunnitelmaan, kuten lepoajat, vesipisteet ja kulkureittien paikatkin. Ilman suunnitelmaa on kokonaisuutta vaikea hallita ja toteutus kenties sössitään, jos kaikki tilalla eivät sitoudu uuteen tyyliin.

Superlaiduntajat testasivat kiertolaidunnusta – keskituotos keskimääräistä korkeampi

Entä tippuvatko maitomäärät kiertolaidunnuksen takia? Superlaiduntajien, eli kiertolaidunnusta testanneen pienryhmämme, maitotilojen keskimääräinen keskituotos kiertolaidunnuksen testivuonna 2021 oli 11 361 EKM kg, mikä on selvästi korkeampi kuin keskimäärin suomalaisilla maitotiloilla. Mukana oli sekä tavanomaisia että luomumaitotiloja sekä emolehmätiloja.

Kesän maitomäärien yhteenveto osoittaa, että kiloina on tuotettu enemmän maitoa laidunkaudella kesä-, heinä- ja elokuussa kuin sitä edeltävänä keväänä ja syksynä. Sopimustuotantoon siirtyminen on voinut samalla vaikuttaa tuotostasotavoitteeseen.

Pitoisuuksissa näkyy pientä alenemaa koko ryhmän keskiarvoissakin, mutta oleellista muutosta laidunkausi ei ole niihinkään yleisesti tuonut. Ryhmän korkeatuottoisimman karjan keskituotos 2021 oli 12 490 EKM kg ja tällä tilalla keskimaito pysyi korkealla läpi laidunkauden. Maidon rasva tippui kesä-heinäkuussa nousten kuitenkin taas normaalille tasolle elokuussa. Pitoisuuksien alentumista ehkäisi todennäköisesti tilojen käyttämä laadukas kuituinen säilörehu osana ruokintaa laidunkaudella. Ryhmän emolehmätiloilla havaittiin vastaavasti nopean kierron laitumilla hyviä vasikoiden päiväkasvuja ilman lisäruokintaa.