Kevät keikkuen tulevi

Kevät keikkuen tulevi - sanotaan ja tämä todella pitää paikkansa tänä vuonna Savossa. Vappuaaton aamuna maisemaa peitti noin 20 cm lumikerros. Kauan se ei roudattomassa maassa pysynyt, sillä tuuli ja aurinko sulattivat lumen tuossa tuokiossa. Yöpakkasia on pidetty aivan viime päiviin asti. Täydennyskylvöjä pakkaset eivät ole estäneet ja ne saadaan tämän viikon aikana pääosin loppuun. Seuraavana päästäänkin tekemään lannoituksia.

Roudattomassa maassa juuret ovat jo hereillä ja valmiita ottamaan ravinteita vastaan heti kun lehdet alkava yhteyttää ja ravinteiden ottoon tarvittavaa aurinkoenergiaa juurille on saatavilla. Kun yöpakkasetkin näyttävät loppuva ja päivisin on lämmintä, tulee kasvuun lähtö olemaan nopeaa. Erityisesti kolmen korjuun taktiikassa olleiden nurmien ravinnevarat ovat talven jäljiltä pienet. Keväällä kovat tuulet ja porottava aurinko haihduttava pintalevitetyn lietteen nopeasti taivaan tuuliin, jos päälle ei saada heti pientä sadetta. Sijoittavalla kalustolla liete saadaan hyvin piiloon ja myös letkulevityksessä 10 -15 cm kasvusto suojaa melko hyvin tuulelta ja auringolta. Tärkeintä lieteen kevätlevityksessä on, että pelto on riittävän kuiva ja nurmen juuristo riittävän kehittynyt. Tiivistymiä syntyy erityisesti ensimmäisen vuoden nurmiin helposti. Myös vettä runsaasti pidättävät hienot maat, kuten hiesut ja savipitoiset maat tiivistyvät helposti keväällä. Usein varminta onkin antaa väkilannoite heti kasvun alkuun ja tuoda liete perään, kun pelto kantaa hyvin.

Tätä juttua kirjoittaessani lietekärrit suihkivat pitkin mutkaisia viljelysteitä, mutta kohteena ovat vielä kynnöspellot. Tosin joku vanhempi, tuulisella aukealla oleva nurmilohko voi juuri nyt saada lietteen jossain Maaningan tai Kiuruveden suuremmilla peltoaukeilla. Pääosin nurmien lannoitukset kuitenkin alkavat loppuviikon sateiden mentyä ohi.

Tasaisen kylmät yöt ovat pitäneet heinät levossa täällä Pohjois-Savossa, mutta rikkakasvit eivät ole kylmistä välittäneet. Ensimmäiset peltokanankaalit pingertävät kukkavanansa esille ja pikkutaimet levittävät lehtiruusukkeensa auringon hellittäväksi. Ennusteissa luvattu lämpeneminen saakin nämä veijarit nopeaan kasvuun ja sopiva ruiskutusajankohta peltokanankaalille tulee Pohjois-Savossa olemaan noin viikon, tai maksimissa puolentoista, päästä. Primus sopii parhaiten viileissä oloissa ruiskutukseen (+2 astetta), kun muilla valmisteilla torjunnan onnistuminen vaatii viiden asteen lämpötilaa (mm. Starane XL). Apilanurmilla ruiskutuksen voi tehdä Gratililla. Gratil nitistää apilasta noin puolet, mutta apila toipuu toiseen korjuuseen mennessä. Jos peltokanankaali ehtii kukalle, jää ainoaksi keinoksi kitkentä. Kanankaalipuskalla onkin mukava ilahduttaa vaikka vappuheilaa. Tällä ei tosin varmisteta että heila löytyy kainalosta vielä helluntainakin!

Voikukan ja hierakan paras torjunta-ajankohta on hieman myöhemmin, mutta kesäkuun alkupäivinä näidenkin lajien torjunta-aika Pohjois-Savossa on ohitettu. Rikkojen torjunnan kannalta sopivimman kehitysvaiheen voi tarkastaa vaikka ProAgrian sivuille tallennetusta Pellot tuottamaan hankkeen seminaarin esityksistä.

Kirjoittaja on nurmiasiantuntija Arja Mustonen ProAgria Pohjois-Savosta.