Kaliumin tarve korustuu tänä kesänä ?
Kalium on tärkeä ravinne talvenkestävyyden ja korren lujuuden osatekijänä.
Kaliumlannoitusten tarkentamisesta on usean vuoden ajan ollut hyvin vilkasta keskustelua. Myös erilaisia tutkimuksia asian osalta löytyy ja usein viitataan siihen, että lisälannoitukselle ei ole tarvetta mikäli reservikalia maassa on riittävästi. Pohjois-Pohjanmaan osalta kuitenkin tilanne on se, että maat ovat pääsääntöisesti kaliköyhiä. Useammalla tilalla on viimeisen 5 vuoden aikana otettu reservikali määrityksiä normaali maanäytteiden yhteydessä ja yleensä tulokset ovat olleet huonon ja välttävän välillä.
Viime kesän säilörehu näytteissä hyvin monella tilalla oli kalium arvo alle 20 g/ka kg. Lannoitesuosituksissa tämä arvo olisi hyvä olla lähellä 30 g/kakg , jotta kasvin osalta kalilannoitus olisi ollut riittävä. Toisaalta kivennäinmäärityksiä tehdään vieläkin liian vähän, jotta selkeä kokonaiskuvaa saataisiin selville. Eri alueiden välillä kuitenkin on suuria eroja tämänkin asian suhteen. Ensi arvoisen tärkeää olisikin seurata kalium tasoja säilörehussa, jos lähtee lisäämään kaliumlannoitusta.
Kalium keskustelussa usein nouse esille ruokinta ongelmat, joista varoiteltiin hyvin paljon 20 vuotta sitten. Osittain tästä johtuukin että vielä nykyään kaliumlannoituksen lisääminen nähdään peikkona peltopuolella. Tosiasia kuitenkin on, että tiloilla, joilla nurmen satotaso on saatu nostettua lähelle 10 000 kakg/ha, kalitasot viljavuusnäytteissä ovat romahtaneet jopa 5 vuoden sisällä hyvältä tasolta välttävään viljavuusluokkaan.
Mihin kalium vaikuttaa? Kalium on tärkeä ravinne talvenkestävyyden ja korren lujuuden osatekijänä, mutta kokonaisuutena kalium vaikuttaa laaja-alaisesti koko kasvin kasvuun sekä ravintoarvoihin.
Usein unohdetaan että typen ja kaliumin välillä on tärkeä suhde. Typen satovaste on riippuvainen riittävästä kaliumin saannista, joka vaikuttaa myös valkuaisen määrään säilörehussa. Muutamilla luomutiloilla ihmettelimme aikaisemmin, miksi säilörehussa oli aina hyvin matala valkuainen, vaikka apilaa oli runsaasti lohkoilla. Korjuuajankohtakaan ei vaikuttanut suuresti valkuaisen määrään. Lannoituksessa käytettiin lietettä maksimi määriä, mutta liete oli jaettu useampaan levityskertaan. Kalia maissa oli hyvin vähän, mihin loppujen lopuksi asia kulminoitui.
Tämän kevään aikana on kahdella tilalla Pohjois-Pohjanmaalla testattu kalisuolan vaikutusta nurmen kasvuun. Kummassakin tapauksessa on lannoituksessa käytetty Y5 tai Y4, joita on täydennetty kalisuolalla. Ensimmäisen sadon osalta vaikutus on ollut hyvin näkyvä. Osiltaan asiaan vaikuttaa viime kesän ja syksyn sateet, jotka huuhtelivat maasta suurimman osan liukoisesta kalista. Kalisuolaa on käytetty 60-100 kg/ha eli kalia on lisätty 30-50 kg/ha. Korjuun yhteydessä satomäärissä näki selkeän eron karheissa mikä vahvisti aikaisempia havaintoja kasvustosta. Kummallakin tilalla käytetään tämän kesän myöhempiin satoihin kalisuolaa lisälannoitukseen. Rehuista otetaan myös kivennäismääritykset myöhemmin, jotta nähdään mihin suuntaan kalitaso nousee.
Entistä enemmin näyttää siltä, että lannoituksessa pitää palata takaisin tasapainoiseen lannoitukseen ravinteiden osalta. Tällä varmistetaan että pelloilta saadaan kunnollisia satoja myös pidemmällä ajanjaksolla. Pelkkä typpilannoitus ei ole enää riittävä karjanlannan lisäksi pitemmällä aikavälillä, mikäli haluaa kasvattaa satotasoa.
Kirjoittaja:
Olli Valtonen, ProAgria Oulu