Hernekokoviljasäilörehu osana lypsykarjan ruokintaa

Herne osana viljelykiertoa

Mäen tilalla Uuraisilla karjana on hyvätuotoksinen Holstein karja. Viimeisen 12 kuukauden aikana karjan keskituotos on ollut yli 12 000 kg maitoa, ja energiakorjattuna yli 13 000 kg. Tilalla käytetään aperuokintaa, ja vuonna 2021 rakennetussa yhden robotin pihatossa on hiekkaparret. Karja laiduntaa kesäisin.

Tilakeskuksen lähipellot ovat olleet pääasiassa nurmella, nurmiseoksessa ei ole palkokasveja. Herne otettiin ensimmäisen kerran viljelyyn kesällä 2023 tuomaan vaihtelua viljelykiertoon. Hernelohkot on lannoitettu lietelannalla tai kuivalannalla ja parsihiekalla.

Kylvöseoksen merkitys sadon onnistumiseen

Herne viljellään viljaseoksen kanssa, jossa on noin 50 % kauraa, 35 % ohraa ja 15 % vehnää. Vuonna 2023 herneen osuus seoksessa oli vajaa puolet ja vuonna 2024 vähän yli puolet. Vuonna 2023 käytettiin rehuhernettä, mutta vuonna 2024 rehuhernettä ei ollut saatavilla, joten edellisvuoden ylijäämäsiementen lisäksi kokeiltiin puitavaa hernelajiketta.  - Vahingossa syntynyt lajikeseos osoittautui toimivaksi, ja tarkoituksena on jatkaa kahden hernelajikkeen käyttöä myös tulevaisuudessa. Mukana pidetään myös viljaa, sillä viljaseos tukee hernettä ja varmistaa sadon onnistumisen. Myös puitava herne tukee rehuhernettä, kertoo Pekka Hintikka.  

Aluskasvi, kuten raiheinä, helpottaa sadonkorjuuta, sillä kasvusto lakoontuu herkästi ja aluskasvi vähentää riskiä maa-aineksen päätymisestä rehuun. Lisäksi onnistuneen korjuun kannalta on tärkeää, että lohkojen vesitalous on hyvä, jotta maaperä pysyy kantavana. Kasvusto korjataan, kun herneen palot alkavat turvota. Korjuu tehdään kokoviljasäilörehuna paaleihin, ja säilönnässä käytetään happoa.

- Vuonna 2023 hernettä viljeltiin yhdellä, noin neljän hehtaarin lohkolla, mutta vuonna 2024 viljelyalaa kasvatettiin lähes kaksinkertaiseksi. Tavoitteena on tuottaa niin paljon hernekokoviljasäilörehua, että sitä riittäisi lypsylehmien appeeseen koko sisäruokintakauden ajan, suunnittelee Pekka Hintikka.

Hernekokoviljasäilörehun vaikutukset lypsykarjan tuotokseen

Tilalla hernekokoviljasäilörehu on syötetty lypsylehmille osana apetta, joka koostuu nurmisäilörehusta, hernekokoviljasäilörehusta, viljasta, rypsistä, kivennäisistä ja vitamiineista. - Hernettä sisältävän säilörehun osuus appeessa on pidetty melko pienenä, jotta sitä on riittänyt seokseen mahdollisimman pitkään. Hernekokoviljasäilörehua on annettu lehmille keskimäärin 3–6 kg päivässä, ja jo tällä määrällä on ollut nähtävissä selvä tuotantovaste. Seos on parantanut appeen maittavuutta ja siten lisännyt syöntiä, mikä on johtanut maidontuotannon kasvuun. Lisäksi maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet ovat nousseet, selventää Pekka Hintikka.

Vaikka herneen viljelyssä on omat haasteensa, isäntä Pekka Hintikka kokee sen tuotantovasteen niin hyväksi, että hän aikoo jatkaa herneen viljelyä ja käyttöä ruokinnassa myös tulevaisuudessa. - Viljelyä on takana vasta kaksi vuotta, mutta oppia on kertynyt runsaasti, eivätkä haasteet ole olleet liian suuria. Vaikka herneen siemenkustannukset ovat suuremmat kuin viljoilla, koemme viljelyn olevan taloudellisesti kannattavaa, erityisesti parantuneiden maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksien ansiosta, kertoo Pekka Hintikka. 

Lopuksi vielä isännän terveiset herneen viljelyä harkitseville maitotilallisille: ”Tarkista, että tankissa on tilaa!”

Blogin on kirjoittanut ProAgrian asiantuntija Kestävä keskisuomalainen maatila (KeKeMa) -hankkeessa. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan maaseuturahastosta. 

Kiinnostuitko aiheesta? Tule kuulolle webinaariin 8.10. 2024 klo 12.00-14.00, lisätiedot ja ilmoittautuminen Lue lisää Herneen viljely ja käyttö ruokinnassa -webinaarista (proagria.fi)