Asiaa syysviljoista – lajikekokeet ja kasvinsuojelu

Syysviljojen lajikekokeet

Satotason nosto Uudellamaalla -hankkeen neuvonnallisiin lajikekokeisiin on tarkoituksella valittu jo markkinoilla olevia tai suurella varmuudella tulevia lajikkeita, jotta koetulokset tarjoaisivat mahdollisimman paljon hyödyllisiä lajiketietoa suoraan viljelijöille. Kokeet on toteutettu kolmella eri koepaikalla, Inkoossa, Siuntiossa ja Loviisassa, kasvilajeina syysvehnä, syysruis, syysruisvehnä ja syysohra. Vuosi 2023 oli ensimmäinen, kun hankkeen kokeet talvehtivat ja niistä saatiin tulokset. Edelliset, syksyllä 2021 kylvetyt, syysviljakokeet kokivat totaalisen talvituhon.

Sääolosuhteet haastavat syysviljoja

Kaikki syysviljakokeet kylvettiin vasta syyskuussa, Inkoossa ja Loviisassa 9.9.2022, Siuntiossa 12.9.2022. Tämä on erityisesti hybridirukiille hieman myöhäinen kylvöajankohta, mutta kuivuuden vuoksi aikaisemmasta kylvöstä ei olisi kuitenkaan ollut hyötyä. Kokeille tehtiin rikkatorjunta sekä syksyllä että keväällä ja lumihometorjunta vain osalle kerranteista, jotta mahdollinen alttius lumihomeelle kävisi ilmi. Talvi alkoi koepaikoilla marraskuun 2022 loppupuolella, ja lunta tuli paljon jo ennen joulua. Inkoossa lumi suli pois vuoden vaihteen jälkeen, ja maa paljastui. Routaa muodostui vasta helmikuun 2023 alussa. Loviisassa lumipeite ja routa säilyivät koko talven. Kevättalvi oli suotuisa kaikilla koepaikoilla.

Kevät 2023 oli kuiva ja sateet alkoivat vasta kesä-heinäkuun taitteessa. Kesä oli kaiken kaikkiaan lämmin, kuten syksykin. Loviisassa kuivuus vaivasi pahiten, ja sadot jäivät tästä syystä vaatimattomiksi, myös talvituhoa esiintyi Loviisan kokeessa jonkin verran. Inkoossa lumihometorjunnan teho tuli selvästi esiin verrattaessa ruiskutettuja ja ruiskuttamattomia kerranteita.

Syysvehnä

Näiden kolmen syysvehnäkokeen yhteistuloksissa lajikkeiden satoisuudessa ei löytynyt merkitsevää eroa. Mittarilajikkeena toimi Ceylon, ja sadossa sen yli nousivat Pinja, Igloo, Etana ja KWS Emerick. Lumihomeelle altteimpia näissä kokeissa olivat Pinja, Hilma, Kashmir ja Igloo. Pinjalla vaikuttaisi olevan korkea satopotentiaali, mutta pitkä kasvuaika ja matala valkuainen. KWS Emerick kesti hyvin lumihometta. Sillä oli korkea HLP sekä verrattain korkea valkuainen. Kokeista mitattiin myös typpitehokkuus (kuva), joka kuvaa sitä, miten hyvin kasvi hyödyntää typen satoon ja valkuaiseen. Typpitehokkuus oli korkein KWS Emerickillä.

Syysruis

Rukiin kylvö meni kuivuuden vuoksi hieman myöhäiseksi. Mittarilajikkeena toimi populaatiolajike Dankowskie Agat. Kolmen kokeen yhteenvetona satoisimpia lajikkeita olivat KWS Tayo, Dankowskie Granat, KWS Berado ja Dankowskie Turkus. Sakoluvut olivat hybridilajikkeissa populaatiolajikkeita korkeammat. Reetta, Reflektor ja KWS Serafino osoittautuivat heikkokortisimmiksi. SU Performerin siemenessä todettiin olevan jotakin vikaa, joten sen tulokset jätetään huomiotta.

Syysohra

Syysohrakokeissa oli mukana seitsemän lajiketta. Mittarilajikkeena toimi KWS Kosmos. Galileo osoittautui tämän vuoden kokeiden perusteella satoisimmaksi aikaisuudestaan huolimatta, tosin kylvömäärä (300kpl/m2) oli hybridilajikkeelle reilun puoleinen. Syksyn tautitorjunta erottui selvästi käsittelemättömästä, ja eniten talvituhoista kärsivät Matros ja SU Ellen.

Ruisvehnä

Ruisvehnät Sequenz ja Orinoko talvehtivat hyvin ja kestivät kuivuuden ja kuumuuden, mutta ongelmana oli tähkäidäntä. Orinoko oli kokeissa satoisampi, tilastollista eroa ei syntynyt.

Syysviljojen siemenmääräkokeet

Siemenmääräkokeissa Inkoossa ja Siuntiossa oli lajikkeina syysvehnä Ceylon, syysohra KWS Kosmos ja syysruis MWS Tayo. Ceylonin siemenmäärät olivat 400, 500 ja 600 kpl/m2, eikä tilastollisia eroja saatu. Voimakas pensominen tasoitti tilanteen eri siemenmäärien välillä. KWS Kosmoksen siemenmäärät olivat 200, 300 ja 400 kpl/m2. Tähkien lukumäärä kasvoi siemenmäärän mukana, mutta sadossa ei ollut eroja tässäkään tapauksessa. KWS Tayon siemenmäärät olivat 2, 2,5 ja 3 yksikköä per ha. Rukiin tapauksessa mitä tiheämpi oli kylvö, sen suurempi oli myös sato.

Syysviljojen kasvinsuojelu – juuriston stimulointi, tautitorjunta ja rikkojen hallinta

Bayer Crop Sciencen Minni Tarkkanenkin aloitti esityksensä sääolosuhteiden analysoinnilla. Äärevistä sääolosuhteista on tullut uusi normaali, joten maan kasvukunnon ja vahvan juuriston merkitys viljelyssä korostuvat entisestään. Laaja ja syvä juuristo auttaa kasvia kestämään kuivuutta samalla, kun hyvä maan rakenne tukee kasvin vesitaloutta sekä kuivina että märkinä aikoina. Kesäkuu on sadonmuodostuksen kannalta kriittistä aikaa, ja juuri kesäkuun keskilämpötilat viime vuosina nousseet oleellisesti verrattuna vuosikymmenten keskiarvoon. Samalla sateet ovat painottuneet keski- ja loppukesään, mikä haastaa kasvin vesitaloutta juuri silloin, kun tähkän jyvälukumäärä määräytyy.

Prostablish stimuloi mykorritsasienen kehittymistä

Useat kasvinsuojeluainevalmistajat ovat viime vuosina iskeneet tähän markkinarakoon ja lanseeranneet kasvin juuristoa stimuloivia tuotteita. Bayer on testannut laajasti uutta tuotettaan Prostablishia, joka on peittausaineeseen sekoitettava juuriston kasvua ja mykorritsasienen kehittymistä edistävä aine. Se sisältää signaalimolekyyliä (LCOS), joka houkuttaa mikrobistoa nopeasti kasvin juuristoon, jolloin mykorritsasientä ja juurimassaa syntyy enemmän. Bayer on todennut kokeissaan merkittävän eron juuriston ja sen yhteydessä toimivan mykorritsasienirihmaston määrässä sekä positiivisen satovasteen hyvilläkin mailla.

Tautitorjuntaan suositellaan viherryttäviä tuotteita

Myös tautitorjunnassa on palattu viherrytysvaikutusta aikaansaavien tehoaineiden äärelle. Kuivuusstressin uhatessa T1-vaiheen tautitorjuntaan suositellaan viherryttäviä tuotteita, jotka parantavat kasvin elinvoimaa jyvälukumäärän muodostumisen hetkellä. Lippulehti ja tähkä on tärkeää suojata T3-vaiheen tautitorjunnalla mahdollisimman pitkäksi aikaa, jotta jyvät täyttyvät ja satopotentiaali saadaan hyödynnettyä parhaan mukaan.

Tautitorjunnassa on syytä ottaa ennakkoa, koska näkyvien oireiden ilmaantuessa sadonmenetystä on jo tapahtunut. Syysvehnän taudeista merkittävimpiä ovat Septoria ja pistelaikku, joiden elintavat ja ns. itämisaika poikkeavat suuresti toisistaan. Septoria leviää vehnäkasvustoon jo syksyllä ja sen mustat kotelopullot ovat aikaisin keväällä silmin nähtävissä. T1-vaiheen tautitorjunta on erittäin aiheellinen, jos kasvustossa näkyy mustia pisteitä. Bayer tekee Inkoossa ja Jokioisilla Septoria-seurantaa lehtinäytteistä viikoittain. Tarkoituksena on antaa torjuntasuositus, kun Septoriaa havaitaan, ja olosuhteet tukevat sienen kasvua.

Pistelaikku on viime vuosina ollut vehnän tärkein tauti. Se leviää aggressiivisesti, ja infektio ryöpsähtää hallitsemattomaksi parissa viikossa. Ennakoiva torjunta ja tautisuojan ylläpito ovat tämän vuoksi ainoa keino pitää lehdet vihreinä ja turvata jyvän täyttyminen. Suojaamaton tähkä on myös altis erilaisille sekundaarisille homeille. Keltaruoste on ajoittain ongelma, ja torjunta kannattaa suorittaa, mikäli ruostetta on havaittavissa hiukankin.

Resistenssin hallinta on kasvinsuojelussa aina tärkeää, eivätkä tautiaineet ole poikkeus. Tehoaineryhmien monipuolinen käyttö ja riittävä annostus ovat avainasemassa. Syysvehnällä on suuri biomassa jo keväällä, joten tautiaineen annostus saa sitä myöten olla reilumpi jo aikaisessa torjunnassa.

Rikkakasvitorjunnan eri vaihtoehdot

Monet rikkakasvit itävät jo syksyllä ja näistä osa on heinämäisiä, kuten kylänurmikka. Minni Tarkkanen esitteli Bayerin valikoimaa, joka on kattava erityisesti heinämäisten rikkakasvien torjunnassa. Mateno Duo on sallittu syysruiskutukseen ja torjuu myös esim. kylänurmikan sekä italianraiheinän. Se ei ole ns. gramma-aine, joten sopii hyvin resistenssinhallintaan. Attribut C on luottotuote syysvehnän rikkatorjuntaan keväällä ja torjuu samalla juolavehnän, hukkakauran sekä luohon. Sillä on tehoa myös raiheiniin. Syysviljojen kylänurmikan torjuntaan Tarkkanen suosittelee reseptiä: Mateno Duo syksyllä ja Incelo, Hussar Plus tai Attribut C keväällä. Uusin tuote Incelo toimii myös talvehtineeseen kylänurmikkaan. Puma Extra on pohjavesialueillakin sallittu hukkakaura-aine, joka torjuu myös rikkakananhirssin, mutta säästää raiheinät, joita käytetäänkin usein kerääjäkasveina.

Tarkkanen esitteli myös Bayer FieldView -digityökalua, joka on tuonut aivan uusia mahdollisuuksia tilatason testaukseen. Se kerää ja tallentaa paikkaan sidottua tietoa eri työkoneista merkistä riippumatta ja mahdollistaa erilaisten käsittelyjen vertailun satokarttojen avulla. Bayer on testannut FieldViewn avulla mm. kasvunsäädön tarkentamista biomassakarttojen mukaan ja käyttömahdollisuudet ovat laajat. Tästä kuulemme varmasti lisää, kunhan kaupallinen versio saadaan markkinoille.

Katso webinaarin tallenne 

Neuvonnalliset lajikekokeet ovat osa Satotason nosto Uudellamaalla -hankkeen toimintaa

Satotason nosto Uudellamaalla -hanke on Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittama ja NSL:n sekä ProAgria Etelä-Suomen yhteistyössä toteuttama hanke, jonka tavoitteena on tuottaa ja jakaa tietoa satotasojen nostamiseksi Uudellamaalla. Hanke toteuttaa peltokasvikokeita, erilaisia tapahtumia, niin verkossa kuin pellonpientareillakin, ja tuottaa materiaalia (blogitekstejä, webinaaritallenteita yms.) verkkosivuilleen. Hankkeeseen kuuluu myös naapurimaiden toimijoiden välistä tiedonvaihtoa ja viljelijöille suunnattuja opintomatkoja, joilla tutustutaan viljelykäytäntöihin naapurimaissa. Heinäkuussa 2024 toteutetaan opintomatka Ruotsiin Brunnbyn peltopäiville yhteistyössä Satotason nosto Länsi-Suomessa -hankkeen kanssa.