Analyysit peltoviljelyssä

2 min lukuaika

Ruohonjuurella

Mitä mittaisin ja miksi? Unohdetaan hetkeksi tukipolitiikan vaatimukset. Mittauksella halutaan selvittää, onko jokin asia kunnossa vai vaatiiko se parannusta. Useimmiten pitää siis myös olla tahtotila mitattavan asian parantamiseksi.

Multaa kadella

On olemassa erilaisia mittauksia, joita voidaan tehdä joko maaperästä tai kasvustosta. Tässä lyhyesti esiteltynä muutamia yleisimpiä peltokasvien tuotannossa käytetyistä.

1. Perinteisessä viljavuusanalyysissä tutkitaan vähintään ympäristösitoumuksen määrittämät perusarvot, kuten mm maalaji, multavuus, happamuus ja perusravinteet. Hivenravinteiden määritys voidaan liittää tutkimukseen. Hivenravinteet ovat kasville välttämättömiä, vaikka niiden tarve määrällisesti on pääravinteita pienempi.

Varastoravinteiden määritys kertoo, millaista ravinnepotentiaalia maaperässä on. Laajemmat maaperäanalyysit puolestaan kertovat, miten hyvät mahdollisuudet näitä ravinteita on kasville maasta irrottaa.

Kasvuston biomassaa ja lehtivihreää mittaamalla voidaan selvittää typen lisälannoitustarvetta. Ravinnemittauksia esim. fosforin ja mangaanin osalta voidaan tehdä kasvustosta ja optimoida täydennyslannoitukset tulosten mukaan.

2. Maaperän mikrobianalyysi selvittää mikrobiston määrän, laadun ja aktiivisuuden. Mikrobiaktiivisuus vaikuttaa suoraan kasvinviljelyn tehokkuuteen ja kestävyyteen!

Kasvukaudella otettava kasvianalyysi (kasvustonäyte) auttaa tarkentamaan lannoitusta kasvukaudella. Se auttaa löytämään ravinnepuutoksia, joita ei kasvustossa vielä näe tai kun haluat varmistaa kasvusto-oireen syitä. Kasvustoanalyysillä voi osittain myös paikata puuttuvaa hivenravinneanalyysiä.

3. Kasvukaudella otettava kasvinesteanalyysi puolestaan kertoo kasvin sen hetkisestä ravinteiden otosta. Tämän myötä aikaikkunaa on paremmin asian korjaamiseen kasvukauden aikana. Lisäksi saadaan pohjaa seuraavan kasvukauden lannoitusten suunnitteluun.

4. Maan kasvukuntoanalyysi antaa kokonaisvaltaisen kuvan maan fysikaalisesta, kemiallisesta ja biologisesta kasvukunnosta ja toimivuudesta. Siinä selviää ravinnetasapaino, ravinteidenpidätyskyky, orgaanisen aineksen määrä ja laatu, maan vedenpidätyskyky ja mikrobitoiminnan taso.

Analyysien ja mittausten viidakossa kannattaa miettiä, mistä tutkimustyö kannattaa aloittaa. Tuloksiin reagointi on vieläkin suurempi, mutta se oleellisin työ mittausten jälkeen. Analyysit ovat osa tutkimustyötä, paljon muutakin havainnointia tarvitaan kasvukunnon minimitekijöiden löytämiseen, kasvukunnon parantamiseen ja hyvien satojen tuottamiseen.

Autamme mielellämme tulosten tulkinnassa ja kehitystoimenpiteiden suunnittelussa!

Ota yhteyttä

Jätä yhteydenottopyyntö ja kasvintuotannon asiantuntijamme on sinuun yhteydessä!