8 eri siemenen välikasvi eikä maa koskaan paljaana – tilavierailulla Saksassa

Isännän mukaan toimiva kasvukunto saadaan aikaan vain biologisin menetelmin. Luonnossa maa ei ole ikinä paljaana, kasvusto on biodiversiteetiltään monipuolinen ja maa saa välillä myös levätä. Tilalla tämä tarkoittaa sitä, että maata muokataan hyvin harvoin. Muokkausta tehdään vain ennen sokerijuurikasta, jotta maa kuivuu riittävästi. Tilalla on ollut käytössä suorakylvö jo 25 vuoden ajan. Viljelykierto on monipuolinen ja he kokeilevat myös kaistaviljelyä.

- Siirryttyämme suorakylvöön emme ole missään vaiheessa saaneet huonompia satoja verrattuna muokattuihin verrokkilohkoihin. Mutta viime vuosina olemme huomanneet satotasojen olevan korkeampia.

Tilan tiedot:      

• 400 ha peltoa. 60 % savimaita.
• Viljelykierto: syysrapsi, syysohra, välikasvi, maissi, syysvehnä, välikasvi, auringonkukka, sokerijuurikas ja syysvehnä 
• Pellon pistearvot vaihtelevat 22-90
• Auraton viljely 25 vuotta

Välikasvin siemenseoksessa kahdeksaa eri siementä

Tilan peltoja ei koskaan jätetä talven ajan paljaaksi. Ennen keväällä kylvettäviä kasveja he kylvävät syksyllä kahdeksan eri kasvilajin siemenseoksen. Isännän mukaan välikasvin tulee olla viljeltynä kahdeksan tunnin sisään puinnista. Vaikka näimmekin komeasti kasvavan välikasvin myöhemmin bussin ikkunasta, muistuttaa isäntä:

- Tärkeintä ei ole se, mitä maan päällä kasvaa, vaan se millaiset juuret maan alla on.

Heidän siemenseoksessaan kasvien juuret ovat hyvin erilaisia ja muokkaavat maata eri tavoin. Isäntä kertoi, että auringonkukan juuret olivat yhdeksän viikon aikana kasvaneet jo 90 cm asti. Ja vaikka hintaa siemenseokselle tulee n. 1.4 €/kg ja kylvömäärä on 80 kg/ha, tila kokee välikasvien viljelyn kannattavan pidemmällä tähtäimellä.

- Kannattavuutta pitää seurata vähintään 10 vuoden periodilla, hän toteaa.

Tilalla on kokeiltu myös kaistaviljelyä. Isännän mukaan lohkolla kasvoi 60 % soijaa ja 50 % vehnää. Hiukan lyhyemmilläkin yöunilla huomasi, ettei luvut aivan täsmää. Huumorilla varustettu isäntä kuitenkin selventää, että tarkoitus on saada kaistaviljelyä hyödyntäen sataa prosenttiakin parempi sato. Kaistaviljely auttaa muun muassa tuholaistorjunnassa.

Tilalla ei olla huolissaan glyfosaatin käyttökiellosta

Monipuolisesta viljelykierrosta johtuen tilalla käytetään maltillisia määriä kasvinsuojeluaineita. He eivät halua häiritä maaperän eliöstöä, mutta isännän mukaan on silti tärkeää reagoida heti, jos tarvetta on. Rikkapuntarpää on kuulemma yksi hankalimpia rikkakasveja. Välikasvien jälkeen, kun biomassa niitetään peltoon ja kylvö tehdään ns. massan väliin, ei rikkakasvit pääsee valtaamaan alaa ja puntarpääkin pysyy aisoissa.

- Madot ovat ruokahalun suhteen samanlaisia kuin me ihmiset – ruokailla tarvitsee päivittäin ja ruokaa tulee niille myös tarjota, muistuttaa isäntä.

Toukokuussa suuri biomassa onkin jo hävinnyt pellolta matojen evääksi. Ensi vuoden alusta Saksassa kielletään glyfosaatin käyttö. Tosin joitakin poikkeuksia saattaa tulla. Tilan isäntä ei vaikuttanut kiellon suhteen kovin huolestuneelta:

- Keksimme kyllä jotain, hän tuumasi.

Tila käyttää nestemäistä typpeä lannoitteena ja kalkitsee pellot joka vuosi

Lannoitus tehdään tilalla eri tavalla kuin monet muut Saksassa tekevät: nestemäinen lannoite sijoitetaan maan sisään ja typpi tulee puhtaasta ammoniakista. Lannoitus tapahtuu kylvön jälkeen. 

- Kasvit ovat terveempiä ja korren pituus jää lyhyemmäksi emmekä siksi käytä korrensääteitä, toteaa isäntä. 

Tila on laskenut, että he säästävät tällä metodilla 15 % lannoitekuluissa. Hivenravinteita ruiskutetaan normaalilla kasvinsuojeluruiskulla. Tila kalkitsee pellot joka vuosi kylvön jälkeen ja yrittäjä korostaa, että kalkki on tärkeää myös pellon rakenteelle. Levitysmäärät ovat hyvin pieniä eli 300-400 kg/ha. He käyttävät granulaattikalkkia ja kalkinlevitysleveys on 27 m.

Kokeilunhaluinen isäntä totesi esityksen loppuun:

- Jos on totta, että virheistä oppii, olen viisas mies. Jos ei, olen täydellinen idiootti. En vielä tiedä kumpi olen.

Täältä löydät opintomatkamme matkakertomuksen. Tilavierailun lisäksi tutustuimme muun muassa Ala-Saksin maatalouskamarin typpikokeisiin ja Agritechnica-messuihin.

Katso kohteen videot