Oppia Irlannista

Irlantilainen neuvoja Richard O´ Brien seisoi toukokuun loppupuolella Ilmajoella navetan takana laskien tilan traktoreiden määrä. Ihmetys oli suuri, kun yhden käden sormet eivät riittäneet laskutoimitukseen.  Muutakin ihmeteltävää irlantilaisvieraalla riitti, kun saavuttiin mutkaista soratietä maatilan pihaan, jossa oli toukotyöt saatu päätökseen ja odoteltiin ensimmäisen säilörehun korjuuta.  Irlannissa kun maidontuottajat eivät juuri kylvötöitä keväisin tee eikä myöskään säilörehun teko ole suuressa muodissa. 

Olimme saaneet Richardin vierailulle Nurmesta tulosta -hankkeen puitteissa. Parin päivän aikana tilavierailun lisäksi pidimme pari pellonpiennartilaisuutta sekä tuottajille että neuvojille. Vaikka nurmituotanto onkin Irlannissa varsin erilaista, tuottavat nurmet kuitenkin yhdistivät.  Tilan taloudellinen tulos pohjaa hyvin pitkälti molemmissa maissa satoisiin nurmikasvustoihin. 

Vastavierailu Irlannissa syyskuun lopussa kahden neuvojan ja yhden tutkijan voimin kertoi eroista mutta myös yhtäläisyyksistä. Nyt puolestaan me ihmettelimme vajaakäytössä olevaa tilan ainoaa traktoria sekä seinätöntä lypsyasemaa.  Myös säilörehuauma näytti varsin toisenlaiselta kuin mitä olimme kotimaassa tottuneet.

Laidun tuottavaksi   

Syyskuisen vierailun aikana pääsimme tutustumaan irlantilaisen Teagasc:n toimintaan. Se on neuvontaa, tutkimusta ja koulutusta tekevä organisaatio, jonka lonkerot yltävät koko saarivaltakuntaan. Kahden intensiivisen päivän aikana ehdimme tutustua sekä neuvonnan että tutkimuksen näkökulmaan. Pääsimme mukaan viljelijöiden pienryhmään sekä osallistuimme satapäisen viljelijäjoukon kanssa ”tilakävelylle”.  Tämän lisäksi ehdimme vierailla Teagasc:n tutkimuskeskuksessa Mooreparkissa ja Greenfieldin mallitilalla. 

Irlannin maidontuotanto perustuu puhtaasti laiduntamiseen ja sen täysimääräiseen hyödyntämiseen. Laidunkausi on pitkä. Se alkaa helmi-maaliskuussa ja tavoitteena on sulkea viimeiset laitumet marraskuun alkuun mennessä.  Lyhyen sisäruokintakauden aikana ummessa oleville eläimille syötetään säilörehua. Eläinten poikiminen ajoitetaan helmi-maaliskuulle, jolloin nurmen päivittäinen kasvu ylittää eläinten päivittäisen rehuntarpeen.    

Nurmen päivittäistä kasvua seurataan tarkkaan.  Näytteiden ottoa varten hyödynnetään tilaverkostoa, josta otettujen näytteiden avulla nurmen päiväkasvu selviää.  Tuloset syötetään tietokantaan, josta päivittäistä nurmen kasvua voi seura.  Ylimääräisestä nurmesta, siitä osasta nurmen kasvu ylittää eläinten päivittäisen rehuntarpeen, tehdään säilörehua.   Säilörehun tekoon ei erityisemmin panosteta. Se nähdään vain ummessa olevien eläinten rehuna lyhyenä sisäruokintakautena. 

Rakennemuutos on koetellut myös Irlantia ja tilojen lukumäärä on laskenut. Samalla tilakoko on kasvanut ja eläinmäärät pinta-alayksikköä kohti kasvaneet.  Tiloilla on investoitu uusiin isompiin lypsyasemiin. Asemien rakennuskustannukset ovat meidän mittapuun mukaan pieniä. Pellon hinnat ovat kuitenkin korkeammat kuin Suomessa ja sitä on harvoin tarjolla lähiseudulta.

Suomalainen viljelijä kollega voi olla rinta rottingilla, kun puhutaan lehmien keskituotoksesta.  Vaikka keskituotos on myös Irlannissa noussut lähelle 6000 litraa, ollaan vielä kaukana suomalaisten lehmien kymppitonnia lähestyvästä keskituotoksesta. Irlantilaiset puhuvat mielellään kuivamaidosta, sillä heidän mukaansa vettä ei kannata tuottaa, vaan valkuainen ja rasva määräävät hinnan.  

Maitomarkkinoiden avautuminen vuonna 2006-2007 on tuonut suuret vaihtelut maidon hintaan.  Meidän suhteellisen vakaa maidon hinta on tuntematon käsite ja viimeisen kymmenen vuoden aikana maidon hinta on jopa vuoden sisällä vaihdellut 22 sentistä 34 senttiin. Tämä tietysti asettaa paineita tilojen talouden pitkäjänteiselle suunnittelulle.

Kokonaisvaltaista neuvontaa 

Neuvonnan perustana oli pienryhmätoiminta, joka tuntui toimivan varsin aktiivisella pohjalla.  Toiminta oli vastavuoroista ja jokainen osallistuja joutui vuorotellen avaamaan tilanpitoansa tilikirjaa myöten.  Toiminta oli kokonaisvaltaista ja tiloja kehittävää. Tapaamiset tapahtuivat säännöllisesti jokaisella osallistuvalla tilalla ja ratkaisumalleja haettiin tiloilla yhdessä. Jos ei halunnut osallistua aktiivisesti ryhmän toimintaan, siitä saatettiin myös erottaa. Tapaamisten välissä ryhmäläiset pitivät toisiinsa yhteyttä aktiivisesti WhatsApp-viestinnällä.   

Pienryhmällä, jonka tilaisuuteen osallistuimme, aiheena oli laidunten sulkeminen talvikaudeksi ja siihen liittyvät asiat. Sää on kaikkia maanviljelijöitä yhdistävä tekijä ja myös irlantilaiset maanviljelijät olivat kärsineet kuivuudesta kuluneena kasvukautena.  Niinpä keskustelun aiheena oli, kuinka rehut saadaan riittämään lyhyen sisäruokintakauden ylitse. 

Tilakävelylle eli Farm Walkille osallistui noin sata viljelijää ja opiskelijaa. Kysymyksessä oli sananmukaisesti kävely, sillä matkaa taitettiin tilan pelloilla aamupäivän aikana useampi kilometri. Eri pisteissä käytiin läpi tilan toimintaa hyvinkin yksityiskohtaisesti peltoviljelystä tilan työvoiman tarpeeseen saakka. Nurmien satotasoja oli saatu tilalla nostettua kalkituksella sekä fosfori ja kalium lukujen nostolla. Näin voitiin lisätä tilan karjamäärää nykyisellä peltoalalla uuden lypsyaseman kapasiteetin mukaan.  

Tutkimusasema vieraillulla tutustuimme kotieläin- ja nurmitutkimukseen. Eläinpuolella pääpaino oli eläinjalostuksessa, jota varten irlantilaiset olivat kehittäneet oman indeksin, jossa suurin paino laitettiin tuotokselle ja hedelmällisyydelle.  Hyvä hedelmällisyys nähtiin erityisen tärkeänä kausipoikimisen ja laidunruokinnan optimaalisen aloituksen kannalta. Eri rotujen risteytyksillä pyrittiin saama esille niiden parhaita ominaisuuksia. Holstain, Jerseys ja niiden risteytykset olivat eniten käytettyjä rotuja. 

Nurmitutkimuksessa on viime aikoina panostettu apilatutkimuksiin ja sen laajempaan hyödyntämisen laitumissa englanninraiheinän kumppanina. Apiloista haettiin aikaisen ja voimakkaan kevätkasvun omaavia lajikkeita, joiden avulla maidontuotanto ja nurmien kasvurytmi voitaisiin pitää samassa rytmissä. Apilan pitoisuuden lisääminen nurmiin nähtiin hyvänä tapana vähentää lannoituksen aiheuttamia kustannuksia.  

Viimeinen vierailukohde ennen kotimatkaa oli Kilkennyn lähellä sijaitseva Greenfieldin mallitila. Taustalla oli vuonna 2009 aloitettu Greenfield maito-ohjelma, jonka tarkoituksena oli selvittää kuinka laajan mittakaavan nurmi – ja laidunviljely saataisiin taloudellisesti kannattavaksi. Samalla kartoitettiin siihen liittyviä riskejä. Hankkeen taustalla oli Teagasc, pankki, meijeri, maatalousministeriö sekä muita alan sidosryhmiä. Tilan johtaminen oli kahden perheviljelmän harteilla. 

Parin intensiivisen matkapäivän jälkeen oli kotimatka edessä. Uuttakin mietittävää saatiin matkaeväänä. Varsinkin tiloilla tapahtuva kokonaisvaltainen pienryhmätoiminta, jossa tilan toimintaa avattiin toisille taloutta myöten, herätti mielenkiintoa. Myös tutkimuksen ja neuvonnan tiiviimmästä yhteistyöstä voisi meille ottaa oppia. 

Vaikka matkan ohjelma oli tiivis, ehdittiin sentään illalla vierailla aidossa irkkupubissa nauttimassa paikallista mallasjuomaa aidon irkkubändin soiton tahdissa.

  

Kirjoittajat
Markku Niskanen, Luonnonvarakeskus
Hannu Kivisaari ja Ville Sillanpää, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

 

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

joulukuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

Muualla blogeissa

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.