Perustetut nurmet siirtyvät tuuheina kohti talvea

Kesä kuritti nurmia, mutta uudet kesällä 2015 perustetut nurmet voivat pääosin hyvin. Suojakasviksi kylvetyt viljat jäivät harvoiksi ja niinpä alla olevat nurmet vahvistuivat ja versoivat voimakkaasti. Aurinkoinen ja pitkä syksy antoi nurmille runsaasti energiaa talven varastosokerien muodostuksen. Lisäksi talveen karaistumisen toinen vaihe, joka käynnistyy kun yö- ja päivälämpötilojen erot kasvavat ja lämpöasteet painuvat lähelle nollaa tai sen alapuolelle, oli tasainen ja pitkä ainakin täällä Pohjois-Savossa. Hyvin karaistunut nurmi pysyy hyvin lepotilassa koko pitkän talven ja kestää hyvin myös tautipainetta. Taudinkestokykyä tarvitaankin, sillä rehevillä nurmilla lumihomeen uhka Pohjois-Savossa on ilmeinen.

Lämmin routaantumaton maa luo erinomaiset edellytykset lumihomeen lisääntymiselle.  Routaa voi kuitenkin vielä kehittyä, sillä lumipeite on vielä ohut ja märkä ja tulevalle viikolle on luvattu pakkasta, mutta vain vähäisiä lumisateita. Routaantuneen maan päälle satanut lumi toimii erinomaisena lämpöeristeenä pakkasvaurioita vastaan juuri kevään korvalla, kun karaistuminen on jo purkaantunut ja kasvin energiavarat ovat pienimmillään. Jos lumihome kuitenkin pääsee iskemään, ovat nuoret nurmet kaikkein kiitollisimpia täydennyskylvettäviä ja onnistuminen lähes varmaa. Vaaditaan vain tarkkaavaisuutta, että tilaisuus täydennyskylvöön ei pääse karkaamaan keväällä käsistä.

Vanhojen nurmien talvehtimiskunto vaihtelee rajusti

Moni vanha nurmi joutui kesän aikana kovalle tiivistykselle, sillä pintamaa ei päässyt kuivumaan kunnolla ennen elokuuta. Paikoin myös pohjamaa pysyi koko kesän märkänä, sillä piiri ja valtaojiin laskevien salaojaputkien päät liettyivät tukkoon ja kokonaisia ojastoja lakkasi toimimasta. Pohjois-Savossa on myös runsaasti ruosteen vaivaamia alueita, joissa ojitus kyllä toimii, mutta vain puolella teholla. Ojien huuhtelut ja lisäojien kaivut ovatkin olleet tämän syksyn työlistalla monella tilalla.

Vaikeiden korjuu- ja lietteenlevitysolojen vuoksi, vanhoilla nurmilla onkin runsaasti aukkoja ja täydennyskylvön tarve on suuri. Täydennyskylvö ei kuitenkaan aina löydy edellytyksiä. Pintamaan tiivistyminen lisää vanhojen nurmien sammaloitumista sekä luonnonheinien, kuten kylänurmikan ja polvipuntarpään määrää aukoissa. Tiivis pintamaa, luonnonheinät, sammaleet ja monivuotiset rikat heikentävät täydennyskylvön onnistumismahdollisuuksia erittäin merkittävästi.  Nurmisiemeniä onkin syytä varata tavallista enemmän, sillä kevään kasvustokäynnillä täydennyskylvön sijaan edessä voi olla koko nurmen uusiminen.

Kirjoittaja:

Arja Mustonen, ProAgria Pohjois-Savo

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

joulukuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

Muualla blogeissa