Vastavierailulla tutustumassa Belgian IPM-kasvinsuojeluun

Marjanviljelyssä suositaan tunneleita

Flanderin peltoalasta viljellään noin 12 % puutarhakasveja, eniten vihanneksia ja hedelmiä. Lisäksi myös vähän marjoja. Flanderissa suurin osa marjakasveista kasvatetaan tunneleissa tai kasvihuoneissa. Punaista terttuherukkaa oli myös avomaalla, mutta suurin osa herukoista kasvatetaan niin ikään tunneleissa. Pääosa marjoista kasvatetaan Tabletop-pöydillä tai ruukuissa. Kevyttunnelissa oli vähän myös maapohjaviljelyä. Tällöin heillä on hyvä viljelykierto ja tunnelit siirretään joka vuosi. Yhdellä tapaamistamme viljelijöistä, joka viljeli mansikkaa myös maapohjassa, oli neljän vuoden viljelykierto. Viljelykierrossa hänellä oli perunaa, kaalia ja purjoa.

Marjakasvien viljelijä kertoi, että hänen tilansa IPM- kasvinsuojelu alkaa lajikevalinnasta. Hän totesi, että myös Suomessa viljelty Flair-lajike on suhteellisen härmän kestävä ja siten yksi hänen suosimistaan mansikkalajikkeista. Jotkut mansikanviljelijät kasvattavat myös omaa taimimateriaalia. He lisäävät itse vanhempia lajikkeita kuten Elsantaa. Kaikki tapaamamme marjaviljelijät totesivat, että täplämahlakärpänen (Drosophila suzukii) on tänä päivänä iso ongelma, eteenkin syystuotannossa elokuusta alkaen. Kärpästä voi tilalle tulla kypsyvän makeakirsikan houkuttelemana ja siitä se leviää helposti muihin kypsyviin marjoihin kuten mansikkaan ja vadelmaan. Belgiassa ei täplämahlakärpäsen torjuntaan löydy muuta konstia kuin ansapyydykset ja viljelyhygienia. Kirvat ovat myös ajoittain iso haaste marjaviljelmillä. Yhdellä kasvihuoneviljelmällä käytettiin kirvapankkeja kirvojen ennaltaehkäisevään biologiseen torjuntaan. Kirvapankin kanssa samanaikaisesti tulee kasvihuoneessa käyttää myös torjuntaeliöitä, kuten kirvavainokaisia tai -sääskiä.

Aasianherhiläinen ongelmana Belgiassa

Isommista tuholaisista kesykyyhky eli pulu aiheuttaa myös isoja tuhoja Belgian marjaviljelmillä. Pulujen pitäminen erossa marjoista on iso haaste viljelijöille. Tärkeää on, että niiden pääsy tunneleihin estetään kaikin keinoin. Belgiassa ja myös muualla Euroopassa aasianherhiläinen on kasvava ongelma biodiversiteetille. Vaarassa ovat etenkin tarhamehiläiset ja niiden sukulaiset, koska aasianherhiläinen käyttää niitä ravintona. Hyönteisravinnon lisäksi se voi syödä sekä marjoja että hedelmiä ravintonaan. Aasianherhiläisten esiintymistä seurataan ansoilla ympäri maata, koska se luokitellaan haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Aasianherhiläisestä ei ole vahvistettuja havaintoja Suomesta, eikä meidän lähialueiltakaan. Suomessa kuitenkin esiintyy sen sukulaislajeja, kuten esim. Euroopan suurin (2,2–3,5 cm) ampiainen, eli herhiläinen (Vespa crabro). Suomessa yleinen jättipuupistiäinen (Urocerus gigas) on hyvin samannäköinen ja -kokoinen kuin aasianherhiläinen, mutta on vaaraton ihmiselle (vieraslajit.fi).

Useat marjanviljelijät kertoivat, että Belgiassa Prestop 4B:tä (sama tuote, kun meillä myynnissä oleva Prestop Mix) ei ole enää viljelijöille saatavissa harmaahomeen torjuntaan. Prestopin rekisteröinti on Belgiassa edelleen voimassa, mutta taloudellisista syistä sitä ei enää ole saatavilla. Tarkistimme asian Suomen kannalta ja Päivi Heino Verdera/Lallemandista kertoi, että tämä Belgiassa tapahtunut muutos ei vaikuta Prestop Mixin rekisteröintiin tai saatavuuteen Suomessa tai muissa Pohjoismaissa, joissa tuote on edelleen rekisteröitynä. Valmiste on tärkeä suomalaisilla viljelmillä IPM-kasvinsuojelussa mehiläisten ja kimalaisten avulla levitettynä harmaahomeen torjunnassa, ja se tulee olemaan ihan normaalisti viljelijöiden saatavilla.

Purjon ja kesäkurpitsan viljelyn haasteet mietityttivät

Flanderissa oli maaliskuun lopussa menossa purjonnostoaika. Siten suurin osa vihanneskeskusteluista koski purjoa ja sen pahinta laatuongelmaa eli tupakkaripsiäisten vioituksia purjonlehtien vihreässä osassa. Näkyvä vioitus purjossa johtaa heti laatuluokituksen alentamiseen ja siten viljelijän tulojen menetyksiin. Kasvitaudeista ruosteongelmia esiintyi myös, mutta ruosteenkestäviä lajikkeita on olemassa, joten ruosteongelma on ratkaistavissa lajikevalinnoilla. Purjolla torjutaan tautiongelmia yleensä viljelykierrolla, jossa muut viljelykasvit ovat esimerkiksi maissi ja viljat. 

Kesäkurpitsan istutusaika oli meneillään vierailumme aikana. Kesäkurpitsat istutetaan tavallisesti muoviin. Muovina käytetään joko hajoavaa biomuovia tai ihan perinteistä muovia. Biohajoava kalvo (Bioska) oli IPMWORKS-hankkeen belgialaisessa viljelmäkokeessa mukana. Viljelijät ovat kokeneet biohajoavat kalvot yleensä ongelmana, jos sitä käytetään useana vuonna peräkkäin samoilla lohkoilla, koska katemateriaalin hajoaminen ei ole ollut täydellistä lyhyellä aikavälillä. Kesäkurpitsalla suurin kasvinsuojeluhaaste oli härmä. Joitakin härmänkestäviä lajikkeita on olemassa. 

Integroidussa kasvinsuojelussa belgialaisilla tiloilla on monta samanlaista haastetta kuin meidän viljelmillämme. Tärkeätä on muistaa perusasiat ja ennaltaehkäisy; viljely- ja sadonkorjuuhygienia, lajikevalinta ja optimaaliset kasvuolot sekä kasvintuhoojien ja torjuntatulosta tarkkailu, jotta voidaan käyttää IPM-kasvinsuojelun mukaisesti monipuolisia torjuntakeinoja ja tarve kemiallisille kasvinsuojeluaineille on mahdollisimman vähäinen.

IPMWORKS-hankkeen kotisivu: www.ipmworks.net