Uusia rikkaruohohaasteita

Sään ja viljeltävien kasvien muuttuessa ilmenee uusia rikkoja. Jo nyt on sekä Ahvenenmaalla että eteläisessä Suomessa tavattu uusia rikkoja, jotka lisääntyvät kovaa tahtia. Eniten niitä tapaa vihannes- ja perunaviljelyssä. Rekisterissä olevat kasvinsuojeluaineet eivät aina toimi näille uusille rikoille. Pitää myös tunnistaa ”uutuudet”, jotta osaa toimia niitä vastaan. Kasvustoon voi myös tulla näiden rikkojen kautta toisenlaisia kasvitauteja.

Kananhirssi (Echinochloa crus-galli) on löydetty yli kymmen vuotta sitten Etelä-Suomesta riviviljelykasveista. Sitä sanotaan maailmaan pahimmaksi rikkaruohoksi. Vuoden 2018 lämpö ja kuivuus tekivät sen, että kananhirssi pärjäsi hyvin. Harvat kasvustot ja se, että kananhirssi on C4-kasvi, johtivat siihen että paljon uusia kananhirssisiemeniä tuotettiin seuraavia vuosia varten. Kasvinsuojelu on haastava, koska kananhirssi kasvaa myöhään kesällä ja normaali kasvinsuojelu on jo silloin tehty.

Mustakoiso (Solanum nigrum) on lisääntynyt viime vuodet ja sen lisäksi on tullut uusi tulokas, kehtokoiso (Solanum physalifolium). Nämä koisolajit kuuluvat samaan sukuun kuin peruna ja sen vuoksi niitä on vaikea erottaa perunasta. Myös kehtokoiso kärsii samasta lehtirutosta kuin peruna. Näitä koisolajikkeita vastaan ei rekisterissä ole oikein toimivia kasvisuojeluaineita. Koisoja löytyy yleisesti Ahvenanmaalta ja erikoiskasviviljelyksissä Etelä-Suomesta. Olen myös havainnut mustakoisoa Pohjanmaalla perunaviljelyksissä.

Mustakoiso keskellä perunakasvustoa. Huomaa mustakoison karvattomat lehdet.

Kehtokoisolla on karvaiset, hieman vaaleammat lehdet vrt. mustakoiso

Savikka kuin Savikka? Se mikä näyttä savikalta voi olla eri lajiketta; jauhosavikka (Chenopodium album) – merimaltsa (Atriplex littoralis) - kylämaltsa (Atriplex patula). Miksi on tärkeää erottaa ja tunnistaa nämä? Kasvinsuojelussa ne toimivat vähän eri tavalla. Jos kokeilee savikan lehteä niin eri savikkalajit erottaa vahakerroksesta. Jos peltoon jää joku savikka, ovat ne normaalisti maltsa -lajikkeita joilla on voimakas vahakerros.

Kirjoittaja on Dennis Grönroos, Puutarhatuotannon asiantuntija, ProAgria Ålands hushållningssällskap