Uudet rikat uhkana puutarhatiloillakin

Tarkkaile peltojasi

Näitä vieraslajeihin luokiteltuja kasveja on esiintynyt aiemminkin, mutta lämpimät kesät 2021 ja 2024 suosivat rikkakananhirssiä. Runsaat esiintymät peltokasvilohkoilla eivät jääneet huomiotta ja ammattijulkaisujen kautta rikkakananhirssi tuli tutuksi yhä useammalle viljelijälle.

Ei toivottuja -tulokkaita on esiintynyt vihannes- ja perunapelloilla, avomaan mansikkaviljelyksillä sekä tunneleissa. Aktiivituotannossa olevilta pelloilta poikkeavan näköinen kasvi helpostikin huomataan, mutta uuden ohjelmakauden mukaiset, erilaiset maisema- ja viherlannoituspellot jäävät helposti tarkkailua vaille.

Vaikuttaa sille, että tärkein tuloreitti ainakin rikkakananhirssille on ulkomainen lisäysaineisto: vihannesten siemenet, viher- ja maisemakasvien siemenseokset sekä marjakasvien taimien mukana kulkema maa-aines. Linnunsiementen mukana siemenet ovat voineet myös levitä.

Rikkakananhirssi tuottaa paljon siemeniä

Rikkakananhirssi on yksivuotinen, siemenlevintäinen rikkakasvi. Se itää myöhään maan lämmettyä (min. 14 -15°C). Se hyötyy lämpimistä kasvukausista sekä aukkoisista kasvustoista, missä on kasvutilaa. Rikkakananhirssillä on allelopaattinen vaikutus eli sen juuret erittävät muiden lajien kasvua haittaavia yhdisteitä. Iso kasviyksilö voi tuottaa tuhansia siemeniä, jotka säilyttävät itävyytensä jopa kymmenisen vuotta. Kasvin korkeus vaihtelee 20 cm:stä yli puoleentoista metriin.

Olisi ensiarvoisen tärkeää saada estettyä rikkakananhirssin siementäminen ja asettuminen omille pelloille. Ensimmäinen toimenpide on kitkeä rikkakananhirssit hukkakauran tapaan: kitkeä niin, että siemeniä ei pääse varisemaan, sujauttaa kasvit jätesäkkiin ja polttaa pois.

Muita torjuntatoimia, viljelykasvista riippuen, ovat niitto ennen kuin kasvi on röyhyllä, syksyllä muokkaamatta jättäminen ja kemiallinen torjunta. Pahoissa saastunnoissa niitto, kasvijätteen vieminen ilman varisemisriskiä pois ja polttaminen on yksi vaihtoehto. Syksyllä muokkaamatta jättäminen altistaa mahdolliset maahan pudonneet siemenet talven vaikutukselle. Kevytmuokkaus ei ole suositeltava vaihtoehto, koska sen avulla siemenet vain saatetaan parhaaseen mahdolliseen itämissyvyyteen. Kyntöäkin tulisi välttää, koska kyntäminen hautaa siemenet ja kasvattaa siemenpankkia.

Kemiallinen torjunta on mahdollista hukkakauran ja juolavehnän torjunta-aineilla niillä kasvilajeilla, joille em. aineiden käyttö on mahdollista. Haasteelliseksi kemiallisen torjunnan tekee ajoitus: rikkakananhirssi ei välttämättä ole vielä edes taimettunut, kun valitun aineen käyttöohjeen mukainen ajankohta on ohi. Glyfosaatti saattaa joissain tilanteissa olla sopiva vaihtoehto.

Viherpantaheinä ja viherrevonhäntä tutuiksi

Viherpantaheinä on yksivuotinen, siementen välityksellä leviävä heinä, joka kasvaa meidän oloissamme 20 - 50 cm korkeaksi. Parhaiten huomio kiinnittynee sen meille tutuista kasveista poikkeavaan kukintoon: se on vaaleanvihreä, ketunhäntämäinen 4 - 8 cm pitkä kerrannaistähkä. Lehdet ovat 4 - 25 mm leveitä ja lehdissä on kielekkeen paikalla rivi karvoja.

Viherrevonhäntä on yksivuotinen siemenrikkakasvi, joka hyötyy ilmaston lämpenemisestä rikkakananhirssin tapaan. Sen koko vaihtelee paljon kasviolojen mukaan: kymmensenttisestä niin korkeaksi, että se haittaa auringonkukkaa ja maissiakin. Isot yksilöt tuottavat valtavat määrät siemeniä, jotka voivat säilyä itävinä yli kymmenen vuotta.

Viherrevonhännän leviämislähteinä mainitaan tuontilisäysaineisto – öljykasvien siemenet, koriste- ja muiden kasvien taimet - sekä linnunsiemenet. Omat havaintoni rajoittuvat istutettujen tuontimansikantaimien taimirei´istä kasvaviin yksilöihin.

Lisätietoa löydät Ruokaviraston sivuilta Havaitse ja torju rikkakananhirssi ja viherpantaheinä ajoissa (Ruokavirasto.fi)