Puutarhakokeita Ruotsin malliin

Demoviljelyn tuloksia

HIR Skånen puutarhaneuvojat esittelivät demokokeitaan. Ensimmäisessä demoviljelyssä vihanneksia (kaali, herne ja punajuuri) kasvatettiin tavanomaisessa viljelyjärjestelmässä, jossa oli talvehtiva välikasvi (syysruis) joka joko kynnetään peltoon tai jossa rukiin jäännökset (ruiskate tai rukiin sänki) jää maan pinnalle. Kokeiltiin miten erilaiset käsittelyt säilyttävät kosteuden maaperässä, mikä on erityisen tärkeää vihannesten kasvuun lähdössä. Maaperän kosteuspitoisuutta mitattiin useilla eri anturitekniikoilla (KSAB, Paul-Tech ja Sensefarm) kasvukauden aikana. Kuten odotettiin, ruisviljely oli kuivannut maaperän ja lisäkastelua tarvittiin varsinkin kuivalla säällä. Demoviljely osoittaa myös, että ruisolkikate parantaa merkittävästi viljelykasvien rikkakasvien torjuntaa verrattuna perinteiseen viljelyyn, jossa olki kynnetään maahan. Havaittiin myös, että ruistähteiden glyfosaattikäsittelyllä ei ollut merkittävää vaikutusta rikkakasvien esiintymiseen, toisaalta perinteisesti kasvatetun punajuuren glyfosaattikäsittely vähensi merkittävästi rikkakasvien esiintymistä. Mielenkiintoinen sivuvaikutus, joka havaittiin tämän kokeen aikana, oli se, että ruisjäännöksillä maassa näytti olevan hyönteisiä houkutteleva vaikutus.

Rikkaruohot ovat aina haaste vihannesviljelyssä. Sipulilla ja porkkanalla tehdyssä kokeessa rikkaruohot houkuteltiin itämään ennen kylvöä vähentääkseen rikkakasvien määrää itse viljelyssä. Tässä kokeessa oli kolme käsittelyä:

• penkkiviljely

• penkkiviljely jossa tihkuletku n. 10 cm syvyydessä

• penkkiviljely + tihkuletku ja kompostikate

Käsittelyssä, jossa katemateriaalina oli komposti, sipuli kylvettiin penkkiin ja peitettiin sitten kompostilla. Käsittelyssä ilman katetta sipulit kylvettiin normaalisti noin kahden senttimetrin syvyyteen. Kokeilu aloitettiin tekemällä penkki ja laittamalla tihkuletku maahan. Sitten aloitettiin tihkukastelu. Tällä tavalla rikkaruohot houkuteltiin itämään, jonka jälkeen liekiteltiin kerran ennen kylvöä. Tuloksena oli vähiten rikkaruohoja penkki-, tihkukastelu- ja kate käsittelyssä. Tässä koekäsittelyssä maaperään ei koskettu lainkaan penkinteon jälkeen, koska siemenet kylvettiin penkin päälle. Eniten rikkaruohoja oli koekäsittelyssä ilman tihkukastelua. Tihkukastelu johti myös siihen, että siemenet itivät selvästi tasaisemmin kuin ilman tihkukastelua, ja tämän lisäksi satomäärät kasvoivat. Kokeessa laskettiin myös, että tällä tavalla voisi säästää jopa 50 % työvoimakustannuksista, mikä tarkoittaa, että tihkukasteluinvestoinnin pitäisi olla kannattavaa sekä porkkana- että sipuliviljelyssä.

Porkkanakoe tippukastelulla ja ilman

Itseohjautuva robotti

Useita erilaisia nykyaikaisia tarkkoja ruiskutuslaitteita esiteltiin. Yksi niistä oli norjalainen itseohjautuva robotti Kilter, joka tunnistaa tekoälyn avulla sekä viljelyskasveja että rikkaruohoja. Se levittää yksittäisiä tippoja kasvinsuojeluainetta suoraan rikkaruohoihin ja näin kasvinsuojeluaineiden käyttöä voidaan vähentää jopa 95 %. Pyörien väli on säädettävissä 1,5–2,1 m ja robotti pystyy käsittelemään jopa 0,5 ha/h ja sopii siksi monille hieman isommille vihannesviljelijöille. Itseliikkuvan robotin hinta on noin 1,5 miljoonaa kruunua (n. 128 189 EUR).

Rikkakasvirobotti Kilter tarkkuusruiskuttaa pelargoniahappoa porkkonapellolla

Käynnissä oli myös monia muita mielenkiintoisia asioita, kuten ruotsalaisten ja ulkomaisten bataattipistokkaiden viljelykoe, erilaiset ruohoseokset kylvettäviksi mansikkakäytäviin sekä uudet torjuntastrategiat sipulin lehtihomeen torjumiseksi. Ajankohtainen projekti, joka oli edustettuna, oli Kilpailukyvyn lisääminen äärisääolosuhteissa. Hankkeessa keskitytään entistä vaihtelevimpiin sääoloihin ja siihen, miten hallita veden pulaa ja ylimäärää.