16.12.2022 3 min lukuaika

Mitä kannattaisi viljellä?

Name: Agency Leroy
Price range: $

16.12.2022 3 min lukuaika

Jotta viljely olisi kannattavaa, täytyisi myyntitulojen ylittää tuotantokustannus. Eli mitä tahansa kannattaa viljellä, jos sen saa myytyä sellaisella hinnalla että yrittäjälle jää rahaa menojen jälkeen.

Mitä kannattaa viljellä?

Otsikon kysymys on varmaan yleisin kysymys, joka minulle esitetään, kun saan yhteydenoton tilalta, joka on miettimässä uutta tuotantosuuntaa tai muuten tilanpidon tulevaisuutta. Kysymys on hyvä ja siihen on helppo vastata. Jotta viljely olisi kannattavaa, täytyisi myyntitulojen ylittää tuotantokustannus. Eli mitä tahansa kannattaa viljellä, jos sen saa myytyä, sellaisella hinnalla että yrittäjälle jää rahaa menojen jälkeen. Toisaalta käänteisesti ajatellen mitään ei kannata viljellä, jos sitä ei saa myytyä hyvään hintaan. Siispä helppo homma, tutkitaan mikä menee hyvin kaupaksi ja tuotetaan sitä? Monesti kysyjällä on myös näkemys, että mansikanviljely näyttää kannattavalle ja mansikalle on kuulemma kysyntääkin.

Suomalaisen viljelijän ei läheskään aina ole tarvinnut myydä tuottamiaan tuotteita. Erityisesti maidontuotannossa on ollut pitkään sellainen tilanne, että mitä enemmän tuotat, sitä enemmän saat myyntituloja. Eli tuotteiden myyminen ei ole vaatinut muuta kuin sopimuksen tekemistä. Tämä logiikka ei kuitenkaan automaattisesti toimi esimerkiksi puutarhatuotannossa. Puutarhapuolella on tyypillistä, että tuotteita myydään suoraan kuluttajille tai ainakin useammalle ostajalle. Tämä tietysti poistaa välikäsiä myyntiketjusta ja mahdollistaa tuottajalle paremman myyntihinnan.

Suoramyynti vai jotain muuta?

Suoramyynnin haasteena on kuitenkin erityisesti osalla tuotteista lyhyt myyntiaika sekä myyntikanavien toiminta. Maanviljely ei ole matematiikkaa mutta monesti asioita on helpompi hahmottaa, kun käyttää hiukan yksinkertaista matematiikkaa apuna. Esimerkiksi avomaan mansikalla on tuoreena myyntiaikaa yksi päivä. Aamulla poimittu mansikka olisi syytä olla asiakkaalla saman päivän aikana. Jos myynti tapahtuu suoramyyntinä tilalta, tulisi asiakkaan siis olla tilalla juuri tuona päivänä. Tyypillisesti mansikkaa myydään pääsatoaikana 5 kg laatikoissa, joita useimmat asiakkaat ostavat 1–3 ltk eli 5 – 15kg. Jos myytävä hehtaarisato on 5000 kg ja sato kypsyy kahdessa viikossa, tulee satoa keskimäärin 350/kg päivä. 350 kiloa on 70 kappaletta 5 kilon laatikkoa. Jos yksi asiakas ostaa keskimäärin 2 laatikkoa, täytyy tilalle saada 35 asiakasta joka päivä kahden viikon ajan. Ja tämä siis yhtä hehtaaria kohti. Lisäksi myyntityö vie helposti yhden ihmisen koko päivän työpanoksen. Tämän perusteella voi siis todeta, että suurimmalle osalle tiloista mansikan markkinointiin tarvitaan muitakin vaihtoehtoja kuin suoramyynti. Onneksi vaihtoehtoja on erilaisista sopimustuotannoista tilan omaan pakastamoon.

Johtaminen

Suomalaisen marjanviljelijän ja marjanviljelyn kannattavuuden suurin ongelma ei ole viljelytaidossa. Todellinen ongelma on johtamisessa. Johtamiseen kuuluu talousasioiden ja työntekijöiden esimiehenä toimisen lisäksi myös tuotantomäärien hallinta, sadon ajoittaminen ja yleisesti tulevaisuuden suunnittelu. Suunnittelun pohjaksi tarvitaan tietysti realistinen käsitys tilan nykyhetkestä esimerkiksi tuotantokustannusten ja ajankäytön osalta.

Tuotantokustannus on hyvä pohja hinnoittelulle. Mikäli marjakilon tuottaminen maksaa 5 euroa, ei sitä ehkä kannatta neljällä eurolla myydä. Tuotantokustannukset on hyvä selvittää myös siksi, että voidaan miettiä mistä voidaan hakea kustannussäästöjä. Jos esimerkiksi lannoituksen vaikutus mansikan kilohintaan on pieni, ei kannata yrittää säästää lannoituksesta koska todennäköisesti lannoituksesta säästäminen aiheuttaa myös tuottojen pienemistä.

Voisiko satoa myydä ennakkoon? Erityisesti marjatiloilla satokauden alku saattaa olla kassavarantojen suhteen haastavaa aikaa. Työntekijöille pitäisi maksaa palkkaa ja lannoite- sekä viljelytarvikelaskut maksaa, mutta myyntitulot odottavat vielä ensimmäisiä poimintoja. Entä jos myisikin vaikka lahjakortteja seuraavan kesän sadosta? Jos vaikka jouluna voisi ostaa ystäville tuoreita mansikoita, jotka voi käydä tilalta noutamassa seuraavana kesänä. Jos ensi kesän sadosta saisi ennakkoon myytyä vaikka kolmanneksen, olisi seuraavan keväällä kassavirran hallinta jo merkittävästi helpompaa.

På svenska: Vad lönar det sig att odla?

: Rubrikens fråga är säkert den vanligaste som jag får när man kontaktar mig från en gård som planerar att byta odlingsinriktning eller som annars bara funderar på framtiden. Frågan är bra och det är lätt att svara på den. För att odlingen skall vara lönsam måste försäljningsinkomsterna vara högre än produktionskostnaderna. Det här betyder alltså att man kan odla vad som helst bara man kan sälja det till ett pris som gör att företagaren blir kvar med pengar efter att utgifterna är betalda. I motsats lönar det sig inte att odla något man inte kan sälja till ett tillräckligt högt pris. Då är det ju lätt, vi undersöker vad som är lätt att sälja och så producerar vi det? Ofta har odlaren dessutom den uppfattningen att jordgubbsodling är lönsamt och att det finns efterfrågan på jordgubbar.
De finländska odlarna har inte alls alltid behövt sälja de produkter de producerat. Speciellt inom mjölkproduktionen har det länge varit så att desto mera du producerar desto mera inkomster får du. Det här betyder att man inte för att sälja sin produkt behövt göra något annat än ett avtal. Den här logiken fungerar inte alltid automatiskt inom till exempel trädgårdsproduktionen. Inom trädgårdsproduktionen är det vanligt att man säljer direkt till konsumenten eller åtminstone till flera försäljare. Det här minskar såklart på antalet mellanhänder och möjliggör ett bättre försäljningspris.
Direktförsäljningen eller något annat?
Utmaningen med direktförsäljningen är speciellt för en del av produkterna den korta försäljningstiden samt hur försäljningskanalerna fungerar. Odling är inte matematik men många gånger är det lättare att förstå när man använder sig av enkel matematik som hjälpmedel. Till exempel när man säljer färska bär är försäljningstiden en dag. Bär som plockas på morgonen borde vara hos kunden samma dag. Ifall det är direktförsäljning som gäller bör kunden alltså vara på gården just denna samma dag. Vanligen säljer man jordgubbarna i 5 kg:s lådor under huvudsäsongen, av dessa köper kunden vanligen 1–3, dvs 5 – 15 kg. Ifall den försäljningsdugliga hektarskörden är 5000 kg och skörden mognar under två veckor har man försäljningsduglig skörd i medeltal 350 kg/dag. 350 kg betyder 70 stycken 5 kg lådor. Ifall kunden i medeltal köper 2 lådor behövs det alltså under de två veckor skörden mognar 35 kunder dagligen. Och detta gäller alltså för en hektar. Dessutom kräver försäljningsarbetet vanligen en person på heltid. Med detta som bakgrund kan man konstatera att de flesta gårdarna behöver andra alternativ än direktförsäljning. Som tur finns det alternativ, allt från avtalsproduktion till egen frys.
Ledarskapet
Den finländska bärodlarens och bärodlingens lönsamhetens största problem är inte odlingskunskaperna. De egentliga problemen finns i ledarskapet. Till ledarskapet hör förutom ekonomi och att fungera som förman för arbetarna även att ha kontroll över produktionsmängderna, schemaläggningen av skördetidpunkterna samt i allmänhet planering av framtiden. Som en grund för planeringen behövs såklart en realistisk bild av gårdens nuläge till exempel när det gäller produktionskostnader och användning av arbetstid.
Produktionskostnaderna är en bra grund för prissättningen. Ifall det kostar 5 euro att producera ett kilogram bär lönar det sig kanske inte att sälja för 4 euro. Det är bra att klargöra produktionskostnaderna också för att förstå var man kan spara. Till exempel ifall gödslingens andel av jordgubbens kilopris är litet lönar det sig antagligen inte att spara på gödslingen eftersom det dessutom troligen även minskar på inkomsterna.
Kunde man sälja skörden på förhand? Speciellt för bärgårdar kan det i början av säsongen vara skralt med pengar i kassan. Man måste betala lön åt plockarna och dessutom har man räkningar för gödsel- och odlingstillbehörs som skall betalas före man får de första försäljningsinkomsterna. Kunde man sälja presentkort för nästa säsongs skörd? Man kunde kanske till julen ge som present färska bär som kan avhämtas nästa säsong direkt från odlaren. Ifall man till exempel kunde sälja en tredjedel av skörden på förhand skulle nästa säsongs kassaflöde vara betydligt lättare att hantera.