Lähituotettujen vihannesten nousukausi

Kotimaisten ja lähituotettujen vihannesten nousukausi

Puutarhakauppa teki uusia ennätyksiä viime vuonna ja kotimaisen tuotannon arvostus on nousussa, myös kulutustottumuksemme ovat muuttuneet. Söimme vähemmän ravintoloissa ja teimme enemmän ruokaa kotona. Päivittäistavarakaupalla meni hyvin, niiden myynti kasvoi reilulla 13 % vuonna 2020. S-ketju lisäsi myyntinsä eniten ryhmissä miedot viinit, jauhot, pakastetut marjat sekä pekoni. Kaksi hiukan yllättävää ryhmää missä nähtiin myynnin laskua, oli tuoreet marjat (-13 %) ja paistopiste tuotteet (-12 %) (HS 15.12.2020). Muutokset päivittäistavarakaupan myynnissä peilaa meidän muuttunutta arkipäiväämme. Meillä on kotona ollut isommat peruselintarvikkeiden varastot ruuanlaittoa varten. Etenkin helposti valmistettavat ja puolivalmisteet, sekä säilykkeet että pakastetuotteet, ovat lisänneet suosiotaan.

Sekä Rosmarie Finne FinneFarmista että Ingrid Träskman Träskmans Grönsakerista kertovat että heidän myyntinsä vuonna 2020 olivat kokonaisuudessaan samaa luokkaa kuin aikaisemmin. Iso muutos näkyy siinä, että he ovat myyneet selkeästi isomman osan tuotteistaan tilakaupoista. Myös myynti elintarvikekauppoihin lisääntyi, sitä vastoin myynti ravintoloihin vähentyi. Koskien tuotevalikoimaa Ingrid kertoi, että parhaiten hänen tuotteistaan menivät kaupan erikoissalaatit ja toinen hyvin menestyvä tuoteryhmä oli pavut ja muut palkokasvit. Palkokasvien nouseva trendi johtunee lihan syönnin hiipumisesta. Tässä voisi olla markkinarako puutarhatuottajille, jos voisimme löytää isomman valikoiman proteiinirikkaita tuotteita viljelyyn.

Hyvä tapa syödä ilmastoviisaasti ja samalla vähentää ruuan hiilidioksidijalanjälkeä on syödä sesongin mukaisesti. Nyt on kotimaisten juuresten aika. Juurekset ovat sekä hyödyllisiä että halpoja ja tämän lisäksi niissä on paljon makua ja riittävästi makeutta, jotta ne sopivat pääruoka-aineeksi sekä uunivuokiin, keittoihin, patoihin ja uunissa paahdettuina. Tänä päivänä niistä tehdään myös raakamehua, sipsejä tai niitä graavataan. Nämä perinteiset mutta aika ajoin aliarvostetut vihannekset ovat helppoja viljellä ja ne ehtivät myös valmistua meidän ilmastossamme ja tämän lisäksi niitä voidaan varastoida läpi talven. Eniten Suomessa viljelty juures on porkkana ja tämän jälkeen tulee punajuuri ja lanttu. Vähemmän ammattimaisesti viljeltyjä juureksia ovat esimerkiksi juuripersilja, maa-artisokka sekä mustajuuri.

Meidän kotimaisilla vihannesviljelijöillämme on paljon ajateltavaa tähän aikaa vuodesta. Minkälainen ensivuoden tuotevalikoima tulisi olla, mitä kuluttajat haluavat? Träskmans Grönsaker viljeli ensimmäisen kerran moneen vuoteen lehtiselleriä vuonna 2019 jolloin se meni hyvin kaupaksi, mutta vuonna 2020 lehtisellerin kysyntä oli selkeästi pienempi. Miten voimme tietää mitä kuluttaja haluaa vuonna 2021? Totta kai on olemassa perusvalikoima jota kuluttajat haluavat vuodesta toisen, esimerkiksi porkkanan kulutus on ollut aika vakaa. Tilakaupoilla oli selkeä nousukausi vuonna 2020, miten saamme tähän jatkumoa tuleville vuosille? Suuri osa tilakauppojen asiakkaista hakevat ostosten lomassa myös elämyksiä. Miten voimme tarjota kuluttajille sellaisia elämyksiä, että he tulevat yhä uudestaan monta kertaa satokauden aikana vuodesta toiseen?

YK:n yleiskokous on julistanut vuoden 2021 kansainväliseksi hedelmien ja vihannesten vuodeksi (http://www.fao.org/fruits-vegetables-2021). Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestöllä (FAO) on tämän myötä tilaisuus osoittaa vihannesten ja hedelmien tärkeä rooli ihmisravinnossa sekä mahdollisuutena vähentää elintarvikkeiden ilmastovaikutuksia.

Moni viljelijä Rosmarie Finne mukana luettuna, huomasi viime vuonna arvostuksen itseään ja kotimaisia ja lähellä tuotettuja tuotteita kohtaan kasvaneen. Toivomme, että sen jatkuvan myös tulevina vuosina.

Nina Sevelius, puutarhatuotannon kehittämispäällikkö, SLF