Kuluneen kasvukauden kuulumiset

Kevät oli monin paikoin kolea ja kasvukausi lähti hitaasti käyntiin. Tehollinen lämpösumma saavutti keskivarvon juhannukseen mennessä ja elokuun lämpimien päivien johdosta olemme nyt syyskuun alussa selkeästi edellä keskiarvoa. Terminen kasvukausi alkoi Ahvenanmaalla ja etelärannikolla huhtikuun puolenvälin jälkeen, mutta monissa muissa paikoissa vasta toukokuun ensimmäisen viikon loppupuolella. Kasvukauden sateet ovat olleet hyvin paikallisia, mutta yleisesti voidaan todeta, että etelärannikolla ja saaristossa on etenkin juhannuksen jälkeen satanut keskimääräistä vähemmin ja sisämaassa sekä Pohjanmaalla on elokuussa paikoitellen satanut jopa 100 mm enemmän kuin etelärannikolla. Tämän kesän jälkeen voidaan todeta, että Luken, ProAgrian (SLF, ÅHS) ja Petlan yhteinen HortiHub-hanke missä muun muassa tuotetaan tietoja satoriskeistä (kuten kastelun tarpeesta) on hyvin ajankohtainen.

Nina Sevelius, SLF, Puutarhatuotannon kehityspäällikkö

Kirvoja, ripsiäisiä, möhöjuurta ja ainaisia rikkakasveja

Kevät tuntui tulevan verkkaisesti. Kasvin tuhoojat olivat kuitenkin ajallaan. Vattukuoriaiset olivat ehkä tänä vuonna helpoimmasta päästä, koska lukumäärää valkoisissa liima-ansoissa löytyi vähän ja torjunta voitiin yhdistää kasvitautien torjuntaruiskutuksiin.

Kesän yksi merkittävä haaste oli työvoiman riittävyys, keväällä tunnelien pysytykseen, rikkakasvien kitkentää ja satokaudella poimintaan olisi tarvittu enemmän käsipareja. Kesä on nyt kuitenkin loppupuolella. Jatkuvasatoisissa mansikoissa ripsiäiset verottivat toista satoa ja loppukesän kaaleissa ja salaateissa kirvat tekivät vioituksia.

Kaalikasvien tuholaisista tänä vuonna oli aktiivisimpia kaalikärpäset, jotka tulivat aivan Luken uudistetun lentoennusteen mukaisesti liima-ansoihin. Kasvis-hankkeessa ajantasaistetut mallit antavat hyvin suuntaa milloin tuholaisia esiintyy, tuholaisennuste. Kaalikoita oli tänä vuonna vähän joitakin paikallisia runsaita esiintymisiä lukuun ottamatta. Möhöjuuri näyttäytyi jälleen melko sateisena kesänä useilla paikoilla. Kestäviksi luonnehdittujen lajikkeiden viljelyssä on syytä ottaa viljelykierto ja IPM-ohjeet tosissaan. Kasvinsuojeluaineiden vähentämistä ja kokemusten vaihtoa eurooppalaisten kesken tehdään Horizon 2022 rahoitetussa IPMWORKS-hankkeessa.

Marja Kallela, ProAgria Etelä-Suomi, erityisasintuntija puutarha- ja erikoiskasvit

Marjakausi

Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa marjakausi eteni myönteisissä merkeissä. Kasvintuhoojatilanne oli tavanomainen. Kasvukauden alku oli viileä, mutta juhannukselta alkaneet helteet vauhdittivat marjakasvien kasvua. Sateen määrä vaihteli paljon alueellisesti.

Avomaan mansikkakausi alkoi kesä-heinäkuun vaihteessa. Vadelmakausi alkoi kesäkuun lopussa ja herukan sadonkorjuu aloitettiin elokuun alussa. Mansikka-, vadelma ja pensasmustikkasadot olivat keskimääräiset, mutta osalla tiloista ei kaikkia marjoja saatu poimittua työvoimapulan takia. Herukasta sen sijaan saatiin tänä vuonna normaalia parempi sato.

Luken TekMarja-hankkeessa testattiin Keski-Suomessa toista vuotta herukkakoin havainnointia etäluettavan ansan avulla sekä ripsiäisten hallintaa mansikalla petopunkkien avulla. ProAgrian Marjamaat 2 -hankkeessa seurannassa olivat herukkalajikkeet marjatiloilla sekä Keski-Suomessa että Pohjois-Karjalassa.

Marjo Marttinen, erikoisviljelyasiantuntija, ProAgria / Keski-Suomi ja Etelä-Savo

Itäisessä Suomessa (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Kainuu), kuten muuallakin Suomessa, marjatiloilla kasvukautta ja kauteen valmistautumista varjosti työvoimaan liittyvät haasteet ja huoli tuttujen työntekijöiden ja heidän perheidensä turvallisuustilanteesta. Työvoimaa ei saatu kaikin paikoin riittävästi ja alkukaudesta iso ongelma muodostui siitä, kun miehet eivät päässeet Ukrainasta saapumaan tiloille. Kevät ja alkukesä oli onneksi melko normaali, viileähkö ja sadettakin saatiin sopivasti, mikä auttoi siihen, että istutukset yms. työt saatiin hoidettua ajoissa poikkeustilanteesta huolimatta, ennen kuin sadonkorjuu alkoi.

Mansikan satokausi alkoi kesä-heinäkuun vaihteessa ja eteni nopeasti heinäkuussa olleen parin viikon hellejakson myötä. Elokuu oli poikkeuksellisen lämmin, ja sadetta saatiin ainoastaan kolmasosa normaalista määrästä. Kastelun merkitys korostui. Vadelman sato kypsyi heinä-elokuun vaihteessa ja kysyntä oli hyvä. Tosin edellisen vuoden kuivuuden takia satotaso jäi normaalista, niin viljelmillä kuin luonnonvatukoissakin. Herukoiden sadonkorjuu venyi pitkälle elokuun loppuun ja syyskuun puoliväliin saakka, jolloin korjattiin viimeiset punaherukat.

Päivi Turunen, puutarhatuotannon erityisasiantuntija ProAgria Itä-Suomi

Myös Varsinais-Suomessa marjakasvukausi oli vähintäänkin haasteellinen. Etenkin keväällä työvoiman saanti aiheutti monella tilalla ongelmia kevättöissä kuten istutuksissa, kitkemisessä sekä kasvutunnelitöiden aloituksessa. Viileä kevät kuitenkin hidasti kasvukauden alkua, joten parin edellisen vuoden kaltaista työruuhkaa ei onneksi koettu. Etenkin mansikalla sadosta vaikutti tulevan kohtalaisen hyvä ja satokausi alkoi juhannuksen alla. Satomäärissä oli kuitenkin paljon tilakohtaisia eroja aina taimien heikosta laadusta talvehtimisvaurioihin. Pahoja tuholaisongelmia ei avomaalla koettu tosin aikaisessa kasvutunnelituotannossa etenkin kirvat tuntuvat olevan vuosittainen ongelma.

Työvoiman puute jatkui satokaudella ja sadon poimintaan olisi tarvittu paljon lisäkäsiä kauden aikana. Osa sadosta jäi valitettavasti poimimatta. Lisäksi Varsinais-Suomeen parhaimpaan satoaikaan osuneet runsaat sadekuurot pilasivat myös mansikan satoa paikoin jopa merkittäviä määriä. Pensasmustikan viljely on lisääntynyt Varsinais-Suomessa paljon ja tänä vuonna sadosta saatiin hyvä. Vadelman viljely on siirtynyt merkittävässä määrin tunneleihin ja satokausi tunneleiden ansiosta jatkuu myöhäiseen syksyyn saakka. Avomaalla vadelman satokausi oli nopeasti ohi.

Minna Pohjola, marjantuotannon asiantuntija, ProAgria Länsi-Suomi