17.3.2025 2 min lukuaika

Kasvisten tulevaisuus on valoisa

Name: Agency Leroy
Price range: $

17.3.2025 2 min lukuaika

Kotimaisten kasvisten kysyntä on viime vuosina ottanut takapakkia ja pitkäaikainen nousutrendi on katkennut, kun suomalaiset ovat jättäneet vihannekset kaupan hyllyyn. Ukrainan sota ja huolet korkeasta inflaatiosta ovat pakottaneet monet kuluttajista miettimään enemmän säästökuuria kuin terveellistä ruokavaliota. Kustannuskriisin seurauksena kasvisten tuotantomäärätkin ovat laskeneet Suomessa ja erityisesti kasvihuonevihannesten saatavuudessa on nähty ongelmia, mikä taas on ruokkinut hintojen nousua. Paljon viittaa kuitenkin siihen, että pahimmat ajat ovat ohi. Kotimaisten kasvisten kysyntä on elpymässä ja tulevaisuus näyttää nyt valoisalta sekä tuottajan että kuluttajan näkökulmasta.

Uudet ravitsemussuositukset herättävät keskustelua

Marraskuussa 2024 julkaistut uudet ravitsemussuositukset ovat herättäneet vilkasta keskustelua, eikä se ole ihme. Lisää kasviksia ja hedelmiä suositellaan, vähemmän lihaa. Ihmisten ruokavalioon puuttuminen on monille herkkä aihe, mutta pitkällä aikavälillä uudet suositukset voivat kuitenkin olla hyvä asia sekä kasvisten tuottajille että kansanterveydelle.

Kaupan mukaan kasvisten kysyntä on syksyllä 2024 kääntynyt tuntuvaan kasvuun, ja trendi on alkuvuodesta jatkunut. Uudet ravitsemussuositukset saattavat hyvin olla osatekijä, vaikka niiden vaikutus uskotaan olevan pitkäjänteisempi. Kulutustottumusten muuttaminen vie aikaa. Korkean inflaation aika näyttää kuitenkin olevan ohi ja kuluttajien ostovoima on palaamassa normaaliin. Jos haastava taloudellinen tilanne on ollut tärkeä syy kasvisten poisjättämiseen, niin on todennäköistä, että moni kuluttaja palaa taas kauppojen heviosastolle, kunhan lompakko sallii.

Kysynnän kasvun syyt: taloudellinen elpyminen ja terveystrendit

Mitä tulee kasvisten syöntiin, niin harva suomalainen yltää tällä hetkellä edes edellisten suositusten tavoitteisiin, eli 500 grammaa kasviksia päivässä. Päivitetyt suositukset, eli 500–800 grammaa päivässä, nostaa selkeästi rimaa sille, mitä yleisesti pidetään riittävänä määränä. Toisin sanoen, sillä on psykologinen vaikutus. Jos aiemmin 350 grammaa syövä suomalainen oli ainakin melko lähellä se ”riittävä määrä”, niin nyt ollaan jo melko kaukana siitä. Nousuvaraa kysynnän kasvulle riittää siis.

Viime aikoina nähty kysynnän kasvu saattaa johtua pitkälti siitä, että suomalaisten taloudellinen tilanne on toipumassa ja ollaan palaamassa takaisin normaaliin. Pitkällä aikavälillä vahvistuva terveystrendi ja muuttuvat kulutustottumukset kasvattanevat kasvisten kysyntää yhä enemmän, ja uusilla ravitsemussuosituksilla on tässä oma roolinsa. Yhdistelmä lyhytaikaisista ja pitkäaikaisista tekijöistä luovat siis valoisan tulevaisuuden kasvisten kysynnälle ja tämä lienee kasvisten tuottajille hieno mahdollisuus.

Grönsakernas framtid är ljus

Efterfrågan på inhemska grönsaker har under de senaste åren upplevt en märkbar nedgång. Den långvariga, uppåtgående trenden har brutits då många finländare valt att lämna grönsaker på butikshyllorna. Krig och oro för den höga inflationen har tvingat många konsumenter att tänka mer på hushållande än på hälsosam kost. Kostnadskrisen som speciellt under 2022 drabbade lantbruks- och trädgårdssektorn orsakade även svårigheter i produktionen, vilket tidvis sågs i tillgången speciellt på växthusgrönsaker, något som i sin tur har drev priserna uppåt. En hel del tyder dock på att de värsta tiderna nu är över. Efterfrågan på inhemska grönsaker håller på att återhämta sig och framtiden ser nu ljus ut både ur producenternas och konsumenternas synvinkel.

: De nya näringsrekommendationerna som publicerades i november 2024 har väckt livlig debatt, och det är inte så underligt. Mera grönsaker och frukt rekommenderas, mindre kött. Att lägga sig i människors kostvanor är för många ett känsligt ämne, men på sikt kan de nya rekommendationerna vara bra för både grönsaksproducenter och folkets hälsa.
Enligt handeln har efterfrågan på grönsaker ökat märkbart under hösten 2024, och trenden har fortsatt under början av 2025. De nya näringsrekommendationerna kan mycket väl vara en bidragande faktor, även om deras inverkan tros vara mer långsiktig. Det tar tid att för människor att ändra sina konsumtionsvanor. Den höga inflationens tid ser dock ut att vara förbi och konsumenternas köpkraft håller på att återgå till det normala. Om den krassa ekonomin har varit en viktig orsak till grönsakernas minskade popularitet så är det troligt att många konsumenter kommer att återvända till butikernas grönsaks- och frukthyllor när plånboken åter igen tillåter.
När det gäller konsumtion av grönsaker är det för närvarande få finländare som ens når upp till målen i de tidigare rekommendationerna, det vill säga 500 gram grönsaker per dag. De uppdaterade rekommendationerna, det vill säga 500–800 gram per dag, höjer tydligt ribban för vad människor i allmänhet uppfattar som tillräckligt. Med andra ord kan man säga att det har en psykologisk effekt. Om finländare som tidigare åt 350 gram åtminstone var ganska nära ”tillräckligt”, så är man nu ganska långt ifrån. Det finns alltså gott om potential för efterfrågan att stiga.
Den ökade efterfrågan på grönsaker som märkts på senaste tid kan till stor del bero på att finländarnas ekonomiska situation håller på att återhämta sig. På lång sikt kommer de allt populärare hälsotrenderna och konsumtionsvanor som i allt högre grad är växtbaserade sannolikt att öka efterfrågan på grönsaker ytterligare, och de nya näringsrekommendationerna har sin egen roll i detta. Kombinationen av kortsiktiga och långsiktiga faktorer skapar alltså en ljus framtid för efterfrågan på grönsaker, och detta torde utan vidare ses som en möjlighet för våra inhemska grönsaksproducenter.