Karhunvadelmasta uusi viljelykasvi?

Marjakauppa on viime vuosikymmeninä käsittänyt pääosin mansikkaa, mutta viime vuosina on muiden marjojen, etenkin pensasmustikan ja vadelman kulutus ja siten myös kauppa lisääntynyt. Koronapandemia on lisännyt kuluttajien kiinnostusta marjoihin ja etenkin niiden terveysvaikutuksiin. Monen mielestä karhunvadelma on potentiaalinen uusi superfood marja. Karhunvadelma sisältää antosyaaneja joilla on antioksidanttisia vaikutuksia, lisäksi se sisältää paljon kuituja ja B3, K ja E -vitamiineja. Tätä mustaa marjaa käytetään vadelman tapaan jälkiruuissa sekä koristeena ja siitä voidaan myös valmistaa erinomaista mehua ja hilloa. Näiden tavanomaisten käyttötapojen lisäksi karhunvadelmia voidaan käyttää myös monella muulla tavalla, ne sopivat esimerkiksi erinomaisesti osaksi juustolautasta tai riistapadan ainesosana. Päinvastoin kuin moni muu marja, niin se myös pitää hyvin muotonsa sulatettuna. Karhunvadelmassa on siis monta kiinnostavaa puolta. Mutta kysymys kuuluu, voidaanko karhunvadelmaa viljellä kannattavasti Suomessa?

Karhunvadelman tuotanto on kustannusintensiivistä. Meillä on vain pieni määrä siperialaista alkuperää olevia lajikkeitta, joita voidaan tuottaa ja talvehtia avomaalla. Ammatillinen tuotanto vaatii tavallisesti kasvutunneleita. Karhunvadelman ongelmana on, että suurin osa lajikkeista ovat kovin piikkisiä, joka ei ole toivottavaa hoito- ja sadonkorjuutöissä. Ammatillisessa tuotannossa käytetään joko kiipeileviä lajikkeita kuten Thornless Evergreen, joka taivutetaan alas ja peitetään talveksi tai sitten niin sanottuja Long Cane -lajikkeita kuten Loch Ness. Näiden Long Cane -lajikkeiden talvehtiminen on hyvin epävarmaa ja niiden taimet uusitaan tavallisesti joka vuosi. Karhunvadelma kypsyy pidemmällä ajanjaksolla, tavallisesti elo-syyskuussa – tämä tarkoittaa, että satoa joudutaan keräämään useamman kerran samasta kasvustosta. Karhunvadelmat ovat yleisesti hyvin terveitä eikä taudit tai tuholaiset tavallisesti saa aikaan tuhoja viljelyn aikana. Eteläisimmissä maissa on kuitenkin huomattu, että Aphis ruborum kirva voi olla iso ongelma ja etenkin jos viljely lisääntyy Suomessa, tämä kirvalaji voi lisääntyä myös meillä. On myös hyvä muistaa, että pölytys selvästi vaikuttaa sadon määrään.

Kun valitaan karhunvadelmalle sopiva viljelypaikka on muistettava, että se viihtyy auringossa, hyvin salaojitetussa ja ravinteikkaassa maassa. On myös huomioitava leikkaus – karhunvadelma kuten vadelma, tuottaa marjat toisen vuoden versoissa. Tämä siis tarkoittaa, että versot jotka ovat tuottaneet satoa, pitää leikata alas. Alussa voi myös olla vaikea tietää milloin karhunvadelma on poimintakypsä, koska karhunvadelman väri muuttuu mustaksi jo ennen kuin se pehmenee ja tulee makeaksi ja maukkaaksi. On myös muistettava, että kypsät marjat ovat myyntikuntoisia vain lyhyen ajan poiminnan jälkeen, tavallisesti ne homehtuvat suhteellisen nopeasti. Mutta marjat voidaan pakastaa, jolloin niiden maku, väri ja muoto kestävät hyvin.

Suomessa on nykyään joitakin viljelijöitä, jotka tuottavat karhunvadelmaa muun marjatuotannon lisänä. Useissa Euroopan maissa marjojen ja myös karhunvadelman kulutus on lisääntynyt viime vuosina. Useissa kansainvälisissä kongresseissa karhunvadelma on nostettu esiin mahdollisena uutena supermarjana. Tuleeko karhunvadelmasta tällainen supermarja meillä Suomessa? Tätä on vaikea ennustaa – suurin haaste sen lisäksi, että karhunvadelma on meillä suhteellisen tuntematon marja, on myös sen korkeat tuotantokustannukset jotka tekevät siitä suhteellisen kalliin marjan. Nämä molemmat seikat tulevat kyllä rajoittamaan kasvua tulevaisuudessa. Mutta muun tuotannon lisänä karhunvadelma voi olla toimiva Premium-tuote. Ennen karhunvadelman tuotannon aloittamista, on tärkeää suunnitella omat myyntikanavat ja markkinointi niiden tueksi. On myös tärkeätä, että ei aloiteta liian isoilla aloilla. Hinnoittelu, myyntikanavat ja kannattavuus on asioita, jotka kannattaa ottaa huomioon ennen viljelyn aloittamista.

Nina Sevelius
SLF, Utvecklingschef inom trädgårdsproduktion