Älä päästä suzukiita hurjastelemaan tunneleihisi!

Name: Agency Leroy
Price range: $

4.5.2023 2 min lukuaika

Puutarhayrittäjän saappaissa

Drosophila suzukii - täplämahlakärpänen on levinnyt Euroopan läpi noin 10 vuodessa.

Drosophila suzukiin hallinta

Johdan yhteisprojektia nimeltä suzukiin hallinta, eikä se tarkoita, että pyyhällän 1000 kuutioisella V-Stormilla pellolta toiselle koko kesän, mutta en voinut vastustaa kiusausta projektin nimeämisessä.

Se suzukii, jonka hallintaan pyrimme, on Drosophila suzukii - täplämahlakärpänen. Täplämahlakärpäsellä on laaja isäntäkasvikirjo sekä viljeltyjen että luonnonmarjojen joukossa. Se on levinnyt Euroopan läpi noin 10 vuodessa, ja suurelta osin ihmisen avustamana. Suomeenkin sitä on tullut kahden edellisen kasvukauden aikana tuontimarjoissa, jotka on hankittu, tukku- tai vähittäiskaupasta tai myyntikojuista. Marjat ovat olleet kauppakelpoisia, päällepäin hyvännäköisiä. Silti joitakin toukkia ja munia on niistä suodattamalla löydetty. Täplämahlakärpänen pyrkii siis maahan säännöllisesti.

Havainnot

Suomessa on vielä onneksi pitkä, kylmä talvikausi. Ensimmäiseltä havaintopaikalta, pellolta, ei ole tehty uusia havaintoja kahteen kasvukauteen, mikä viittaa siihen, että täplämahlakärpänen ei vielä talvehdi meillä. Kannattaa siis keskittyä ennaltaehkäisyyn. Tuontimarjat ovat todennäköisin kulkeutumisreitti tilalle, joten niiden käsittelyä tilalla pitää välttää. Tuontimarjoja käsiteltäessä on erittäin tärkeää, että myymättä jääneet tai pilaantuneet marjat pakastetaan tai kuumennetaan ennen kuin ne hävitetään, jotta marjoissa mahdollisesti olevat toukat tai munat eivät pääsisi kehittymään aikuisiksi ja leviämään tilalle tai ympäristössä kasvaviin luonnonmarjoihin.

Tunnelivatut ja jatkuvasatoiset mansikat ovat suurimassa vaarassa, koska muualla pohjoisilla leveysasteilla lentohuippu on ollut syyskuussa. Tunneleissa satokausi jatkuu pitempään ja lämpötila on syksyllä korkeampi kuin avomaalla, joten ne ovat täplämahlakärpäsen kannalta edullisia lisääntymispaikkoja. Myös kotitalousjätteeseen päätyvät tuontimarjojen tai hedelmien jäänteet pitäisi pakastaa ennen biojäteastiaan laittamista, jotta suzukiit eivät äätyisi hurjastelemaan tunneleihisi!

Täplämahlakärpäsen tarkkailu ja tunnistus -video löytyy projektin www-sivulta https://www.luke.fi/fi/projektit/suzukiin-hallinta (sallimalla evästeet, näet videon) Sivuille on tulossa myös tietokortti täplämahlakärpäsestä.

Anne Nissinen
Luke

På svenska: Låt inte suzukiin flyga fritt omkring i dina tunnlar!

: Kontroll av Drosophila suzukii
Jag leder ett gemensamt projekt vid namn ”suzukiin hallinta” som inte betyder att jag susar omkring med en 1000-kubiks V-Strom från en åker till en annan under hela sommaren, men jag kunde inte motstå frestelsen när projektet skulle namnges.
Den suzukii som vi stävar till att ha under kontroll är Drosophila suzukii-fruktflugan. Fruktflugan Drosophila suzukii har ett omfattande urval av värdväxter både bland odlingsgrödor och vilda bär. Flugan har spritt sig genom Europa på ungefär 10 år och främst p.g.a. människans medverkan. Till Finland har den också kommit under de två senaste växtperioderna med importerade bär som skaffats från parti- eller detaljhandel eller från försäljningsstånd. Bären har varit handelsdugliga, alltså sett bra ut till det yttre. Bland bären har man ändå hittat några larver och ägg genom filtrering. Den här fruktflugan försöker alltså komma in i landet regelbundet.
Observationer
I Finland har vi som tur ännu en lång, kall vinterperiod. På den första observationsplatsen, på en åker, har man inte gjort nya observationer under två växtperioder vilket tyder på att fruktflugan D. suzukii inte ännu övervintrar hos oss. Det lönar sig alltså att koncentrera sig på förebyggande åtgärder. Importerade bär är den mest sannolika spridningsrutten till gården och därför ska man undvika att hantera sådana på gården. När man hanterar importerade bär är det mycket viktigt att osålda eller förskämda bär djupfryses eller hettas upp innan de förstörs. På så sätt har inte larver eller ägg som eventuellt finns bland bären möjlighet att utvecklas till vuxna individer och spridas på gården eller till vilda bär som växer i omgivningen.
Tunnelhallon och remonterande jordgubbar är i största riskzonen eftersom fruktflugans aktivaste flygperiod på övriga nordliga breddgrader har infallit i september. Vid tunnelodling fortsätter skördeperioden längre och temperaturen är högre på hösten jämfört med friland och därför är tunnlar fördelaktiga fortplantningsställen för fruktflugan D. suzukii. Rester av importerade bär eller frukter som hamnar bland hushållsavfall borde man också djupfrysa innan resterna läggs i bioavfallskärlet så att inte suzukii-flugorna får möjlighet att härja i dina tunnlar!
En observations- och identifieringsvideo om fruktflugan Drosophila suzukii finns på projektets www-sida https://www.luke.fi/fi/projekt... (på finska)
På webbsidan kommer också ett faktakort om fruktflugan D. suzukii att publiceras.
Anne Nissinen
Luke