Pysy mukana, puutarhatuotanto on nousussa!

Ruoka, terveys ja ilmasto on ollut tapetilla viime aikoina. Nämä vilkkaat keskustelut vaikuttavat puutarhatuotteiden kysyntään ja nostavat kasviksien ja marjojen arvostusta samalla kun se antaa puutarha-alan yrityksille mahdollisuudet erikoistua ja kasvaa. Uusien viljelykasvien tai erikoisvihanneksien ja marjojen viljely voi aloittaa pienmuotoisesti ja sadon voi myydä esimerkiksi Ruokarinkien ja Rekojen kautta tai suoraan ravintoloihin. Yhteistyötä lähialueen viljelijöiden kanssa on myös voimavara, jota voisi vielä laajemmin ottaa käyttöön. Yhteinen markkinointi, logistiikka ja jatkojalostus helpottaisi tuotteiden myyntiä. Viljelykierron hallinta helpottuu ja viljely monipuolistuu jos on mahdollisuus vaihtaa viljelymaita naapuriviljelijän kanssa. Erikoiskoneiden hankinta yhdessä naapurin kanssa edistäisi uuden tekniikan käyttöönottoa.

Kotieläintuotantoa ja nurmiviljelyä ei pidä unohtaa tässäkään asiassa. Molemmat ovat tärkeä osa puutarhaviljelyä ravinteen kiertäjänä ja maan rakenteen ja orgaanisen aineksen ylläpitäjänä. Puutarhatuotanto vaatii hyväkuntoista maata, jotta sadon laatu pysyy korkeana riippumatta vuosien säävaihteluista ja tuholais- ja tautitorjunnan asettamia haasteita. Hyvällä viljelysuunnitelmalla pystyy viljelijä osittain jo vastaamaan näihin haasteisiin.

Puutarhatuotanto on Suomessa pientä, mutta sillä on iso merkitys maan taloudessa. Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan vajaa yksi prosentti koko Suomen maatalouden tuotantoalasta on puutarhatuotannossa. Puutarhatuotannon arvo on kuitenkin melkein 10 % koko maataloustuotannon arvosta.

Ruokatiedon julkistamassa Tietohaarukassa käy selville, että kotimainen vihannestuotannon sato kasvoi viime vuonna 257 milj. kiloon. Tämä oli noin kahdeksan milj. kiloa enemmän kuin vuonna 2015.  Kotimaisen marjan- ja hedelmäntuotannon pinta-ala on noussut ja satoa on tuotettu melkein yksi milj. kiloa enemmän kuin vuonna 2015. Tässä on hyvä huomioida, että pääsadon saavuttamiseen menee muutama vuosi marja- ja hedelmänkasvuston perustamisen jälkeen. Joten nousu jatkuu vielä.

Kasviksien tuonti ylsi vuonna 2018 jo 135 milj. kiloon. Tuonti on kasvanut vuodesta 2015 noin 12 milj. kilolla. Kotimaisen puutarhatuotannon tulevaisuutta pohdittiin REVI-hankkeen loppuseminaarissa keväällä 2019. Avauspuheessaan Sirkka Jaakkola, LEPAAn puutarhaopetuksen lehtori totesi, että ”Meillä sipuleissa on potentiaalia, kun katsoo kuinka paljon ulkomailta tuodaan sipuleita Suomeen ja minkälaisia ne ovat niin voi kysyä miksei meillä ole kehitetty uusia tuotteita ja otettu osamme tästä ulkomaan tuonneista”. Aivan totta, meidän tulee olla aktiivisia ja reagoida nopeasti kysyntään tarjoamalla kuluttajille uusia elämyksiä tuottamalla ja kehittämällä uusia ruokatuotteita.

Puutarhayrittäjä on oltava monitaitonen. Viljelyn lisäksi on hallittava ja ymmärtää taloutta, osata markkinoida ja somettaa, hoitaa logistiikan ja henkilöstöresurssit.  Harva meistä on se moniosaaja, mutta jokaisessa löytyy vahvoja osa-alueita ja näihin kannattaa panostaa. Niihin osa-alueisiin, johon osaamista on vähemmän kannattaa pyytää apua ja kysyä neuvoja asiantuntijalta.

Tässä blogissa, me puutarha-asiantuntijat, kerromme työstämme, havainnoistamme ja palveluistamme, jonka tarjoamme teille asiakkaillemme. Haluamme myös nostaa esille ajankohtaiset asiat puutarhatuotannossa ja Tietysti kuulla Teidän mielipiteitänne ja kommenttejanne. Tervetuloa mukaan seuraamaan meitä!

Kirjoittaja Annika Wickström on Puutarhatuotannon kehityspäällikkö, Svenska lantbrukssällskapens förbund

 

Jaa

Facebook Comments Box