Miten hallita vettä?
CAP27-ohjelma tuo vuoden 2023 alusta uusia mahdollisuuksia ja käytäntöjä vesien hallintaan ja peruskuivatukseen. Käytännön toteutuksiin liittyvät asetukset ovat valmistelussa, ja niiden myötä selviää tarkemmin, millaisia toimenpiteitä voidaan rahoittaa.
Muuttuva ilmasto haastaa meitä miettimään uusia toimia tuotannon mahdollisten riskien hallitsemiseksi. Noita riskejä voivat aiheuttaa esimerkiksi tulvat mutta myös kuivuus, jos suurennuslasin alla ovat vesi ja vesistöt. CAP27-ohjelma mahdollistaa eritasoiset toimenpiteet myös näiden teemojen edistämiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
Itse näen, että avainasemassa on nyt eri sektorien välinen yhteistyö, valuma-aluetasoinen suunnittelu ja hyvien kohteiden saaminen toteutukseen. Valuma-alueen vesienhoidon ja -hallinnan toimia ovat edelleen esimerkiksi säätösalaojitus ja kosteikot, ja niille on saatavissa omat rahoitukset. CAP27-ohjelmaan mahtuu uusiakin kokeiluja, jotka liittyvät esimerkiksi luonnonmukaisiin ojitusjärjestelmiin ja erilaisiin yhteistyökokeiluihin.
Syyskuun lopussa pidetyn Vinkit vesiviisaaseen maa- ja metsätalouteen -tapahtuman toinen päivä vietettiin Siikalatvan Mankilassa ja Limingan Lumisuolla. Mankilassa on noin 10 vuotta ollut toiminnassa Vähäjärven kosteikkoalue. Sen perustamiseen on saatu rahoitus ei-tuotannollisen investointituen kautta ja hoidon rahoitus on toteutunut kosteikon hoito- ympäristösopimuksella.
Näille kosteikkokohteille on edelleenkin saatavilla rahoitusta CAP27-ohjelman kautta. Paikallistoimijoiden viesti oli, että valumavesien hallintaan liittyvissä hankkeissa ei voi liikaa osallistaa paikallisia mukaan suunnitteluun. Esimerkiksi alueen tulvaherkkyydet ovat yleensä paikallisialla asukkailla hyvinkin tiedossa.
Mankilassa tutustuimme myös MaitoReinot Oy:n Tuukka Kiviojan ja ProAgria Oulun Marika Sohlon johdolla peltomaan kasvukuntoon ja maatilojen käytännön ympäristönhoitotoimiin. Tiloilla tehdään paljon viljelytoimia, joissa huomioidaan pellon kasvukuntoa, lähellä olevaa vesistöä ja viljelijän taloutta. Nostankin tässä Marika Sohlon lanseeraaman lauseen Ympäristöviisas viljelijä -hankkeen alkumetreiltä uudelleen esille: Ympäristöviisas viljely on kannattavaa viljelyä!
Sama ajatusmaailma henki myös Tuukka Kiviojan puheenvuorossa, kun hän nosti oman tilansa erilaiset osa-alueet esiin ja miten niiden vahvuuksia voidaan kehittää niin, että tuotetaan hyvää satoa kannattavasti myös muuttuvassa ilmastossa ja erityisesti tulvaherkillä alueilla.
Myös kuivatuksen liittyvät teemat nousivat esiin ja pohdiskelimme retkeilijöiden kesken luonnonmukaisten uomaratkaisujen mahdollisuuksia tilaan rajutuvalla uomalla. Ehkä ojitusyhteisö tarttuu ajatukseen luonnonmukaisesta uomaratkaisusta.
Yhteistyön tiivistymistä yli sektorirajojen on mukavasti tapahtunut Pohjois-Pohjanmaalla erilaisten vesienhoitohankkeiden kautta. Metsäalan toimijoilla on ollut käytössään paljon hyviä vesienhoidon rakenteita ja toimenpiteitä metsäalueiden ojituksien ja luonnonhoitohankkeiden yhteydessä.
Metsäalan toimijoilla on myös valtavan hienoja paikkatietoon perustuvia aineistoja suunnittelun tukena, kuten on myös Suomen Ympäristökeskuksella mallintamiseen liittyen. Kun nämä metsäalueille ja maatalousalueille tehtävät toimet saadaan yhdistettyä valuma-aluesuunnittelussa, saadaan paljon enemmän vaikuttavuutta tekemiseen. Eikös se 1+1 ole ainakin 3?
Metsänhoitoyhdistysten asiantuntijat kertoivat maastoretkeilyllä Limingan Lumisuon kosteikoista ja kunnostusojitushankkeesta. Jälleen hämmästyin siitä tietomäärästä, mikä metsäalan toimijoilla on erilaisten vesienhoitotoimenpiteiden suunnitteluun. Toimenpiteitä suunnitellaan usein aika laajoina kokonaisuuksina, melkein koko valuma-alueen näkökulmasta.
Toivottavasti yhteistyössä päästään murtamaan noita sektorien välisiä rajoja valuma-aluesuunnittelussa ja oppimaan hyviä käytäntöjä. Metsäalueen vesienhallinnan toimenpiteistä hyötyisivät useimmiten alempana valuma-alueella sijaitsevat peltoalueet ja tietysti myös vastaanottava vesistö.
Yhteistyö on tärkeää siitäkin näkökulmasta, että kuivana aikana veden pitäisi riittää koko valuma-alueelle ja tulvien aikaan sen pitäisi voida pidättyä koko valuma-alueelle. Loppupeleissä kysymyksessä on myös huoltovarmuuteen liittyvät asiat.
Tulevat kuukaudet näyttävät, millaisia mahdollisuuksia CAP 27 tuo vesienhallintaan. Neuvo 2030 -palveluja kannattaa käyttää myös vesienhallinnan pohdintaan. Neuvonnan kohderyhmänä ovat viljelijät, yrittäjät, tuottajien muodostamat ryhmät ja ympäristöasioissa myös muut maankäyttäjät. Haluttu neuvonnan aihealue ja neuvoja valitaan Ruokaviraston neuvojarekisteristä. Toivottavasti saamme kattavan neuvojakaartin myös valumavesien hallinnan toimenpiteitä neuvomaan ja suunnittelemaan.
Kiitokset kaikille maa- ja metsätalouden vesienhoidon ja -hallinnan teemapäivien luennoitsijoille ja kuulijoille. Kiitokset tiiviille ydinryhmälle, joka tutustui vesienhallinnan ja -hoidon käytännön kohteille ja erityiskiitos kohteiden aktiivisille esittelijöille. Seuraavaa retkeä odotellessa.
