Miltä näytti maisema ennen merenrantalaidunnusta?
Seisomme Perämeren rannalla, vuosi on 1990. Meri on siellä, mutta sitä ei näe. Sankka puusto, pensaikko, ruovikko peittää näkymän. Maisema oli avoin vielä vuosisadan alkupuolella, jolloin rantoja laidunnettiin ja niitettiin.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus alkoi organisoida Perämeren rantaniittyjen hoitotyötä Suomen EU-jäsenyyden alkaessa, vuonna 1995. Rantojen hoito ja laidunnus oli silloin hiipunut 200 hehtaariin ja ruovikot vallanneet laajoja alueita. Määrätietoisen kehittämistyön ja korvauksien avulla hoitoala Pohjois-Pohjanmaalla on kasvanut nykyisin 4000 hehtaariin ja hoitotyötä tekee 50 karjatilaa. Yhteistyöverkosto onnistuneen työn takana on laaja, ja kiitos työstä kuuluu ELY-keskuksen ja viljelijöiden lisäksi maaseutuhallinnolle, tutkimuslaitoksille, neuvontasektorille ja monelle muulle taholle. Nyt merenrantalaidunnusta tarkastellaan eri näkökulmista ja käytäntöjä kehitetään entistä kestävämmiksi ja vaikuttavammiksi Luonnonvarakeskuksen hallinnoimassa Rantalaidun-hankkeessa.
Rantalaidun -hanke on kerännyt merenrantaniittyjen hoitajien näkemyksiä hoitoon liittyvistä onnistumisista ja haasteista kyselyn avulla. On hienoa huomata, että kyselyyn vastanneet henkilöt ovat nostaneet onnistumisina esiin muutoksen maisemassa ja lajistossa. Myös eläimet voivat hyvin laitumella ja nauttivat siellä olostaan. Samat positiiviset vaikutukset tulevat myös minulla mieleeni, kun katson esimerkiksi Liminganlahden laidunkohteita Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2021.
Samaan aikaan alueen hoitajat ja rantalaiduntamisen parissa työtä tekevät henkilöt joutuvat miettimään ja perustelemaan, viedäänkö eläimet rantaan vai ei. Paikoin uimarantojen ja laidunalueiden koetaan sijaitsevan liian lähellä toisiaan. Myös rantojen muiden käyttömuotojen kuten metsästyksen sovittaminen samalle alueelle rantalaidunnuksen kanssa voi tuoda haasteita. Osa mökkiläisistä miettii, pilaavatko laiduneläimet vesistöä päästessään laiduntamaan rantaan saakka. Ranta-alueiden eri toimijasektorit kuten virkistyskäyttö, asuminen, matkailu ja muut elinkeinot tarvitsevat lisää tietoa laiduntamisen merkityksestä ranta-alueille.
Positiivisten vaikutusten esiintuominen lisää rantalaiduntamisen hyväksyttävyyttä sekä voi lisätä lihantuotannon hyväksyttävyyttä ja siten myös kannattavuutta. Hoidettu maisema luo positiivista mielikuvaa kaikille maaseudun yritystoimijoille. Nauta- ja lammastilat voivat tuotteistaa luonnonlaidunten hoitoa tai luonnonlaidunlihaa ja saada lisäarvoa tuotteilleen. Rantalaidun -hankkeessa selvitetään rantalaidunnuksen vesistövaikutuksia hälventäen epätietoisuutta asiasta sekä kootaan tietoa rantalaiduntamisen merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle
Kyselyyn vastanneet ranta-alueiden hoitajat toivat esiin, että yhteistyötä on tarve kehittää eri toimijoiden kesken ja avata suurelle yleisölle rantalaiduntamisen vaikutuksia. Positiiviset luontovaikutukset heijastuvat esimerkiksi ranta-alueiden virkistyskäyttöön kuten linnuston monipuolistumisen kautta parantuneisiin lintuharrastus- ja metsästysmahdollisuuksiin. Hoidon myötä avoimeksi muuttuneet rantamaisemat ja niillä laiduntavat eläimet voivat tuoda hyvinvointivaikutuksia seudun asukkaille ja kävijöille. Rantalaiduntaminen vaikuttaa myös laiduneläinten hyvinvointiin.
Rantalaiduntaminen on taloudellisesti merkittävä tulonlähde viljelijöille alueen hoidosta saatavan korvauksen vuoksi. Sillä voi olla taloudellista merkitystä myös muille elinkeinoille esimerkiksi lisääntyneiden matkailijamäärien kautta. Merenrantojen laidunnetut ”arvopuistot” voidaan nostaa niin kotimaisten kuin kansainvälistenkin matkailijoiden tietoisuuteen ja Pohjois-Pohjanmaan alueen kärkikohteiden joukkoon.
