Millaista tutkimustoimintaa biokaasun ympärillä tehdään ja mistä markkinat maatilojen biokaasutuotannolle?

Energia-asiantuntijamme Jonna Nygårdin mukaan markkinoilta saatava paras hinta biometaanille voisi tulevaisuudessa löytyä liikennekäytössä, painottuen nesteytettynä raskaaseen liikenteeseen. Tähän markkinaan astuakseen maatilat voisivat hyödyntää olemassa olevia kaasuverkkoja.

Doranova Oy:n toimitusjohtajan Antti Myllärinenkin näkee biokaasun tuotannon pohjautuvan tulevaisuudessa runkoverkkoon. Syöttöasemille biometaani voitaisiin tuoda paineistettuna konttikuljetuksena. Mahdollisuuksia löytyy myös kotimaan rajojen ulkopuolelta. Lannasta muodostunut biometaani lähtisi vientiin ja nurmeen sekä muihin syötteisiin perustuva kaasu jäisi kotimaan markkinoille.

- Saksassa lannasta syntyneelle biometaanille maksetaan tuplatiketti, kertoi Myllärinen.

Esityksessään Myllärinen kertoi meille uusista kuvioista biokaasulaitostoimittajien kentässä. Doranova Oy ja Sauter Biogas GmbH aloittivat yhteistyön toukokuussa 2024.

Kaikki teho irti prosessista

Uusien markkinoiden lisäksi kaivataan biokaasutuotannon prosessien tehostamista. Mistä syötteistä saadaan parhaiten biometaania, miten hyödyntää mädäte mahdollisimman tehokkaasti ja voiko biokaasutuotannon myötä sitoa peltoihin lisää hiiltä? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Luonnonvarakeskuksen Biopajassa, jossa tehdään laboratoriomittakaavan biotaloustutkimusta.

Kokeet metaanintuotosta eri materiaaleilla ovat paljastaneet, että rasvapitoinen lohen perkuujäte tuottaa kaasua runsaasti. Säilörehunkin tuotto on korkea. Biokaasuprosessissa syntyvää mädätettä on tutkimuksissa erotettu ruuviseparaattorilla tai dekantterilingolla fosforipitoiseen kuivajakeeseen ja typpipitoiseen nestejakeeseen. Typpipitoinen nestejae toimii oivana lannoitteena ja fosforipitoinen kuivajae joko kuivikkeena tai lannoitteena. Laboratoriossa Luken Biopajalla esimerkiksi mädätteitä pelletöidään lannoitteeksi, jonka ravinnesuhteita pyritään säätämään mahdollisimman optimaaliseksi eri kasveille. Tutkimuksissa on myös huomattu, että syötteen orgaanisen aineksen sisältämä hiili muuttuu pysyvämpään muotoon biokaasuprosessissa ja on täten peltoon levitettynä paremmin suojassa mikrobien hajotukselta.

Luonnonvarakeskukselle Jokioisiin nousi uusi biokaasulaitos

Kun jokin homma toimii laboratoriossa, on aika testata asioita käytännössä. Luken Jokioisten toimipisteeseen on noussut viime vuonna maatilakokoluokan biokaasulaitos, jota hyödynnetään käytännön kokeissa. Kyseessä on Doranova Oy:n toimittama märkämädätysprosessiin perustuva laitos, jonka pääsyöte on Luken tutkimusnavetan lypsykarjan lietelanta. Laitos tuottaa sähköä ja lämpöä Jokioisten kotieläintuotannon tutkimusinfran alueverkkoon.

Miltä tulevaisuus näyttää?

Mihin Luken tutkimukset suuntaavat jatkossa? Isoina teemoina ovat biovedyn tuotanto ja hiilidioksidin hyödyntäminen. Vetyä voidaan tuottaa biomassasta esimerkiksi fermentoinnin avulla. Prosessi on hyvin lähellä biokaasuprosessia. Uusiutuvasta vedystä voidaan muodostaa vihreää ammoniakkia muun muassa polttoaineeksi tai lannoiteteollisuuteen. Tutkimukset käyvät kiivaana, millaisia hiilivetyjä voidaan tuottaa uusiutuvan vedyn kautta. Esimerkiksi lisäämällä vetyä biokaasureaktoriin, voidaan prosessia tehostaa, sillä vety ja hiilidioksidi tuottavat yhdessä lisää metaania.

Tutkijoiden, laitostoimittajien ja alan asiantuntijoiden yhteistyöllä on mahdollisuus edistää biokaasumarkkinoita ja prosesseja, jotta näkisimme jatkossa yhä enemmän kannattavia laitoksia maatilojemme pihapiireissä.

Jokioisten biokaasupäivän järjesti ProAgria Etelä-Suomen BEPS ja bioedU-hanke sekä Luken ja HAMK:n BioKanta-hanke.

Biotalouden edistäminen Pirkanmaan ja Satakunnan alueella (BEPS) -hankkeen tavoitteena on tehdä biokaasutuotannosta kannattavaa muun muassa löytämällä uusia markkinoita. Tarkoituksena on löytää kannattavuutta myös niillä tiloilla, joilla syntyvälle biokaasulle ei ole omaa käyttöä.

- Maatiloilla on runsaasti biokaasuntuotantoon soveltuvia syötteitä kuten vihermassaa ja lantaa. Syötteiden ohella maatiloilla on energiantuotantoon tarvittavaa käytännön osaamista sekä biokaasuntuotantoa tukevaa infraa ja konekantaa, toteaa energia-asiantuntijamme Jonna Nygård