Lumotaito-hankkeen kesän 2023 maastovalmennusten TOP 10 teemat

4 min lukuaika

Maisema mielessä

Kesä 2023 tarjosi runsaasti tilaisuuksia osallistua Lumotaidon maastovalmennuksiin eri puolin Etelä-Suomea. Maastovalmennusten palautteista ja keskustelua herättäneistä teemoista koostettiin kymmenen kärki, joka käsittelee kuluneen kesän kaikkein kiinnostavimmat aihealueet.

347435538 679085027364005 5059449910721487088 n
Maastovalmennuksien tarjosivat lajitunnistusta asiantuntijoiden kanssa. Kuva K. Koski.

1. Hyönteiset

Ötökät ja hyönteiset nousivat mielenkiinnon kohteina kuumaan kärkikastiin lähes jokaisessa valmennuksessa. Voisi sanoa, että lähestulkoon kaikki olivat halukkaita kuulemaan lisää hyötyhyönteisten elinolojen tukemisesta viljelymaataloudessa. Osallistujat olivat erittäin innokkaita opiskelemaan hyönteislajeja asiantuntijoiden avustuksella, sekä omaksumaan tietoa ja ymmärrystä eri keinoista, miten hyönteisten ylläpitoa maatiloilla voidaan parantaa. Tätä lisää! 

Suuri kiinnostus hyönteisiä kohtaan nousi esille joka maastovalmennuksessa ja jano tunnistaa lajeja, on suuri. Kuva Auli Hirvonen
Suuri kiinnostus hyönteisiä kohtaan nousi esille joka maastovalmennuksessa, ja jano tunnistaa lajeja on suuri. 


2. Verkostoituminen

Tämäkin teema olisi itse asiassa ansainnut 1. sijan. Maastovalmennukset tarjosivat kesän aikana viljelijöille ja kaikille valmennuksiin osallistuville verkostoitumismahdollisuuden - kohtaamispaikan muiden samantyyppisiä mietintöjä pohtivien kanssa. Lumosta selkeästi haetaan aktiivisesti uusia tulokulmia sekä hyötyjä. Kohtaaminen asiantuntijoiden ja kanssaviljelijöiden kanssa antaa erinomaisen tiedonvaihdollisen tilan, sekä luo uusia yhteyksiä myös tulevaisuuteen.

Maastovalmennusten kahvitteluhetkissä syntyneet keskustelut olivatkin usein vasta alkusoittoa sille yhteistyölle, mikä jatkui osallistujien välillä valmennusten jälkeen.

Verkostoituminen asiantuntijoiden ja viljelijöiden kanssa luo alustan uusille yhteyksille sekä paikan tiedonvaihdolle. Kuva Auli Hirvonen
Verkostoituminen asiantuntijoiden ja viljelijöiden kanssa luo alustan uusille yhteyksille sekä paikan tiedonvaihdolle. 

3. Hidastaminen luonnon tahtiin

Luonnon sykli on ihmisen tahtiin nähden niin paljon hitaampi, että päätökset ja valinnat, joita teemme luonnonhoidossa, tulisi yltää yli useiden sukupolvien. Maastovalmennusten kirkkaimpia hetkiä ovatkin olleet juuri ne kohtaamiset, joissa vanhemmat tilanomistajat kertoivat näkemyksiään ja oppejaan. Oppeja, jotka leikkaavat yli vuosikymmenten. Lyhyesti sanottuna: jotta voimme todella tehdä yhteistyötä luonnon kanssa, meidän tulee hidastaa, sillä vain silloin olemme samassa syklissä luonnon kanssa.

Luonnon sykli on hidas. Siksi kaikki päätökset joita teemme tulisi kestää ja yltää valinnoillaan yli sukupolvien. Kuva Auli Hirvonen
Luonnon sykli on hidas. Siksi kaikki päätökset joita teemme tulisi kestää ja yltää valinnoillaan yli sukupolvien. 

4. Innostus

Maastovalmennuksiin osallistuneiden viljelijöiden vilpitön innostus oppia uutta ja halu lähestyä erilaisia ja uusiakin luonnonhoidon tapoja on ollut käsin kosketeltavaa. Keskustelut asiantuntijoiden kanssa sekä ja tiedon kartuttamisen into luonnon monimuotoisuuden tukemisessa, on sävyttänyt kaikkia valmennustilaisuuksia. 

Kiinnostus maastovalmennuksiin on ollut hienoa huomata.
Kiinnostus maastovalmennuksiin on ollut hienoa huomata.

5. Jatkuvuus

Luonnonhoidon jatkuvuus on välttämätöntä, kun puhutaan perinnebiotoopeista ja kulttuuriympäristöistä, sillä ne eivät pärjää ilman ihmisen yhteistyötä. Myös muunlainen jatkuvuus on tärkeää - pölyttäjien kukkajatkumo eriaikaisilla niitoilla, ekologisten viherkäytävien jatkumo yli tilojen ja kuntarajojen, sekä vuosittainen laidunnuksen jatkuvuus hoitokohteissa. Pitkäjänteisyys ja rauhallinen suhtautuminen asioihin tuo pitkäaikaisia ja kestäviä tuloksia.

Kulttuurimaiseman luonto tarvitsee jatkuvaa hoitoa.
Kulttuurimaiseman luonto tarvitsee jatkuvaa hoitoa.

6. Monimuotoisuuskaistat

Monimuotoisuuskaistoilla on suuri merkitys peltoluonnon hyönteisille. Kaistojen kasvillisuudessa tulisi hyödyntää monivuotisia kotimaisia niittykasveja. Kasvilajivalikoimaa olisikin tärkeä miettiä sen pohjalta, onko kyseessä metsän reuna vaiko kuivempi, tai paahteinen alue.  Siemenseos on avaintekijänä, sillä kaikki kasvit eivät menesty kaikilla paikoilla, vaan siihen vaikuttaa mm. maalaji, pienilmasto ja jatkuvuus. Siemenseoksen sopivuus kullekin alalle todennäköisesti selviäisi kokeilemalla, sekä testaamalla eri alueille sopivia lajeja.

Mikä siemenseos sopii millekin alueelle selviää käytännössä vain kokeilemalla. Kuva Auli Hirvonen
Mikä siemenseos sopii millekin alueelle selviää käytännössä vain kokeilemalla. 

7. Lahopuut

Lahopuun merkitys luonnon monimuotoisuudelle on laaja ja sen jatkumosta tulisi alati huolehtia, sillä yksi lahopuu tarjoaa ravintoalustan hyönteisille vain noin viiden vuoden ajan, jonka jälkeen se on kotipesänä mm. sammalille ja sienille. Tämän vuoksi alalla olisikin aina hyvä olla tuloillaan jo ”uutta lahopuuta” edellisen ”päättyneen” tilalle. 

Lahopuu tarjoaa elinoloja vain n. 5 vuoden ajan. Kuva Auli Hirvonen
Lahopuun jatkuvasta jatkumosta tulisi alati huolehtia.

8. Metsälaidun

Tämän hetken yksi kuumimmista aiheista on metsälaidun. Millaisesta lähtökohdasta saa luotua laadukkaan metsälaituminen ja voisiko lähtökohtana olla esimerkiksi talousmetsä? Vastaus tähän on kyllä, mutta talousmetsänkin tulee olla monilajinen ja sen maapohjan rikas. Lisäksi hyvällä metsälaitumella tulisi olla laidunnushistoriaa, mitä toki suurimmassa määrin Suomen metsissä löytyy.

Konnun metsälaitumet. Kuva Auli Hirvonen
Konnun kesäiset metsälaitumet.

9. Kotimaiset siemenet

Ihmiset ovat tänä päivänä erittäin kiinnostuneita kotimaisten kasvien siemenistä ja tämä on erittäin hyvä asia. On tärkeää vaalia lajikkeita, jotka tulevat läheltä ja pyrkiä välttämään ulkomailta tilattavia siemenseoksia. Haasteena kuitenkin kotimaisten kasvinsiementen kohdalla on, ettei niitä saa mistään. Vai saako? Tälle ei tunnu löytyvän toimijaa. Kotimaisten siementen saannissa olisi hyvä jatkaa ja virittää keskustelua, sekä vinkata laajemminkin muille, jos tietää niille lähteen.  

Olisi tärkeää vaalia lajikkeita, jotka tulevat läheltä ja pyrkiä välttämään ulkomailta tilattavia siemenseoksia. Kuva Auli Hirvonen
Olisi tärkeää vaalia lajikkeita, jotka tulevat läheltä ja pyrkiä välttämään ulkomailta tilattavia siemenseoksia. 

10. Lajitunnistus

Lajien tunnistaminen kiinnostaa! Niin kasvit, hyönteiset kuin myös linnut. Jano uuden oppimiseen lajien parissa, sekä sitä kautta monimuotoisuuden tunnistaminen on monille viljelijöille suuren mielenkiinnon kohde. Kun tuntee lajeja ja tiedostaa niiden hyötyjä, voi helpommin tukea niiden elinoloja. 

Lajien tunnistaminen kiinnostaa.
Lajien tunnistaminen kiinnostaa.


Valokuvat: Auli Hirvonen, Katriina Koski ja Hanna Eronen  

Hanna Eronen
Kirjoittaja toimii maisema-asiantuntijana Etelä-Suomen MKN maisemapalveluissa.
Blogi on osa Lumotaito-hankkeen blogisarjaa.