Metsät viestivät historiastamme

 
Mikään metsäalue Suomessa ei ole enää koskematonta luontoa. Metsä on kulttuuriympäristö, jossa näkyy ihmisen kädenjälki.
 
Metsissä on kautta aikojen asuttu, viljelty maata ja laidunnettu karjaa. Sieltä on haettu ruokaa marjastamalla, kalastamalla ja metsästämällä. On valmistettu hiiltä, tervaa ja rautaa – käyty kauppaa ja tehty metsätöitä. Metsä on paikka, jossa on palvottu muinaisia jumalia ja jonne on haudattu vainajia. Nykyäänkin metsät ovat suomalaisille tärkeitä retkeily- ja ulkoilukohteita. 
 
Kulttuuriympäristöt mielletään usein vain maaseutumaisemaksi tai rakennetuksi ympäristöksi, mutta niihin kuuluvat myös paikkoihin liittyvät tarinat, modernit asuinympäristöt ja kulttuuriperintökohteet, joita löytyy runsaasti myös metsistä. 

 

Painanteet, röykkiöt ja kuopat kertovat historiasta

 
Vanhimmat metsistämme löytyneet merkit ihmisestä ovat kivikaudelta noin 10 000 vuoden takaa. Näitä ovat asuinrakennusten matalat painanteet sekä tulisijojen ja jätekuoppien jäännökset. Hirvieläinten pyyntiin kaivetut pyyntikuopat näkyvät maisemassa yksittäisinä kuoppina tai jopa kymmenien kuoppien verkostoina. Pronssi- tai rautakauden uskomuksista puolestaan kertovat kivistä ladotut hautaröykkiöt.
 
Tervanpoltto ja kaskeaminen olivat merkittäviä elinkeinoja koko 1800-luvun ajan, ja niistä kertovat metsien tervahaudat ja kaskirauniot. 1800-luvun lopulta alkaneen metsäteollisuuden nousun jäljiltä löytyy metsistä metsätyö- ja uittokämppiä sekä uittoon liittyviä rakenteita. 
 
Tuoreimpia kohteita ovat toisen maailmansodan aikaiset tukikohdat ja vankileirien jäännökset Lapissa ja itärajalla. Lisäksi puihin on kaiverrettu erilaisia merkkejä, pilkkoja, osoittamaan tärkeitä muistopaikkoja, reittejä tai omistajuutta.
 

Vanhat laidunmaat ovat tärkeitä elinympäristöjä

 
Metsät olivat aikoinaan kylän yhteisiä aitaamattomia laidunmaita. Näiden metsälaidunten lisäksi ns. puustoisia perinnebiotooppeja ovat hakamaat ja lehdesniityt. Puustoiset perinnebiotoopit ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle, sillä ne tarjoavat elinympäristön monelle uhanalaiselle eliölajille. Alueiden parhaita hoitajia ovat laiduneläimet.
 
Metsät kätkevät siis sisäänsä paljon erilaisia kulttuuriperintökohteita, mutta ne ovat myös itsessään kulttuuriympäristöjä esimerkiksi talousmetsinä. Lisäksi metsät liittyvät taustametsinä sekä peltometsäsaarekkeina ja reunavyöhykkeinä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. 
 
Jokamiehenoikeudet, tukkilaisperinneharrastukset ja metsätaitokilpailut ovat puolestaan metsien aineetonta kulttuuriperintöä. 
 

Hoito ja käyttö takaavat arvojen säilymisen

 
Metsän kulttuuriympäristöt säilyvät samalla tavalla kuin muutkin kulttuuriympäristöt: arvojen tunnistamisella, suojelulla ja hoidolla. Muinaisjäännöskohteet on metsissäkin suojeltu muinaismuistolailla ja osa rakennuksista ja rakenteista niitä koskevalla erityislainsäädännöllä. Muutoin kohteiden osalta noudatetaan metsälakia ja voimassa olevaa kaavoitusta.
 
Metsät nähdään yhä vahvemmin henkisen hyvinvoinnin lähteinä, ja metsiin liittyviä perinteitä tuotteistetaan palveluiksi ja elämyksiksi.
 
Suomalaisella on lähimetsään matkaa keskimäärin vain 700 metriä. Millainen kulttuuriympäristö sinun lähimetsäsi on?
 
 
 
Kirsi Koskela
 
Kirjoittaja on Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija, joka on ollut inventoimassa metsien kulttuuriperintöä ja viettää lomansa retkeillen.
 
 
 

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

Muualla blogeissa

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.