Kokemuksia kauran valohoidosta toksiini määrän alentamiseksi

Esimerkiksi rinnakkaisilla lohkoilla viljellyn kauran kohdalla on havaittu suuria eroja. Vaikka maalaji, viljelyhistoria, muokkaus, lannoitus, kylvöaika, puintiaika ja kauralajike ovat olleet samat, toisessa lohkossa on testeissä todettu runsaasti toksiineja, kun taas toisessa niitä ei ole ollut lainkaan. Tämä ero on jäänyt vaille yksiselitteistä selitystä.

Punahomeen tartuntalähteet

Yleisesti tiedetään, että punahome tarttuu pääasiassa siemenen mukana tai kasvijätteestä, joka on säilynyt maan pinnalla edellisvuodesta. Keskikesän ja syksyn sääolot, kuten lämmin ja kostea ilma, lisäävät homeen määrää, etenkin jos kasvusto ei pääse kuivumaan tuulen vaikutuksesta. Pitkittynyt puintiaika lisää myös riskiä punahomeen leviämiseen.

Näiden tietojen perusteella lakoviljassa pitäisi olla enemmän toksiineja kuin pystyssä olevassa kasvustossa. Viimeisten kahden vuoden aikana on kuitenkin havaittu tiloja, joilla lakokasvustot on puitu erikseen ja analysoitu pikamittarilla. Näissä testeissä lakokasvustot ovat alittaneet elintarvikekauran toksiinirajat, kun taas pystyssä olevissa kasvustoissa on ollut niin paljon toksiineja, että ne eivät olisi kelvanneet elintarvikekauraksi ilman kauppakunnostusta. Tämä ilmiö on edelleen selittämätön, sillä lakokasvustossa kosteus säilyy pidempään, mikä pitäisi lisätä punahomeriskiä.

Viljan kauppakunnostus

Yleisin kauppakunnostusmenetelmä on viljan kierrättäminen kuivurissa. Kuivurissa puhalluksen tulisi olla tehokas, jotta jyvien joukosta saadaan poistettua ylimääräiset roskat, pöly ja pienet jyvät. Kierrätys hioo myös jyvien pintaa mekaanisesti, mikä laskee toksiiniarvoja. Useimmiten toksiinit löytyvät jyvien kuoresta, ellei saastunta ole ehtinyt ytimeen asti.

Kierrätyksen vaikutus alkaa näkyä yleensä 6–8 tunnin jälkeen, mutta joissain tapauksissa prosessia on jatkettava pidempään. Myös kuivurien merkkikohtaisia eroja on havaittu kierrätysajan vaikuttavuudessa.

Sinivalon käyttö kauppakunnostuksessa

Viime aikoina sinivalon käyttö on yleistynyt kauran kauppakunnostuksessa. Sinivaloa on pitkään käytetty terveydenhuollossa desinfiointiin, ja nyt samaa teknologiaa hyödynnetään myös viljan käsittelyssä. Markkinoilla on esimerkiksi Arska Metallin ja Led Tailorin kehittämiä rikkaseuloja, joissa on sinivalojärjestelmä. Näissä laitteissa jyvät kulkevat sinivalon läpi kuivauksen tai kierrätyksen aikana.

Keväällä 2024 julkaistujen tulosten mukaan sinivaloa käyttämällä toksiiniarvot ovat laskeneet huomattavasti vuoden 2023 sadosta. Osa viljelijöistä on myös asentanut sinivaloja omiin kuivureihinsa. Toimivaksi on havaittu malli, jossa kaura kierrätetään ensin kuivurissa, jotta kuori hioutuu ohueksi, ja sen jälkeen erä käsitellään sinivalolla varustetussa lajittelijassa hitaalla syötöllä. Näin valotusaika on mahdollisimman pitkä, eikä uusia käsittelykertoja yleensä tarvita.

Kuoren hioutumisen vaikutuksesta kauran hehtolitrapaino nousee kierrätyksen jälkeen arvoihin 61–62. Tämän jälkeen yksi käsittely sinivalolajittelijalla on usein riittävä laskemaan toksiiniarvot alle elintarvikerajan.

Kannattavuus ja tulevaisuuden näkymät

Sinivaloteknologian kannattavuus riippuu pitkälti kauran hinnasta sekä siitä, kuinka paljon lisätyötä tarvitaan, jotta kauraerät voidaan myydä elintarvikekaurana. Tällä hetkellä hintaero rehukauran ja puhdaskauran välillä on sen verran suuri, että lisätyö kannattaa.

Useat viljelijät kuitenkin toivovat, että lisätyötä ei tarvitsisi tehdä joka vuosi. Tämän vuoksi kiinnostus on siirtynyt kauralajikkeisiin, joiden toksiiniriski on alhaisempi.