Jaakonahon tilan kokemuksia aurattomasta viljelystä luomutilalla

Jaakonahon tilalla Haapajärvellä on jo useamman vuoden kokemus Kvick-Finnin käytöstä. Peltolohkoja ei tilalla ole kynnetty enää muutamaan vuoteen. Kahden koelohkon maalaji oli multavaa hiuesavea. Tilan pellot ovat pääasiassa multavia kivennäismaita. Tila on ollut parikymmentä vuotta jo luomussa.

Koelohkoilla viljelykierto on ollut nurmi-nurmi-nurmi-hernekauravehnäseos. Juolatilanne on koelohkoilla ollut hyvin hallinnassa, säännöllisen rikkojen torjunnan ansiosta. Ohdakkeesta ja valvatista ei ole vielä pahaa ongelmaa, vaikka ympäristössä on runsaasti näitä rikkakasveja. Isännän mielestä hierakka ja leskenlehti ovat lisäksi yleistymässä hitaasti.

Viljelykierrossa vuonna 2012 oli säilörehunurmi, josta otettiin yksi säilörehusato. Juhannuksen jälkeen lohko ajettiin neljä kertaa Kvick-Finnilla. Vuoden 2013 seoskasvustona oli herne-kaura-vehnä, joka myös puidaan lehmien rehuksi luomumaitotilalle.

Toukokuussa 2013 lohko ajettiin kahdesti Kvick-Finnilla, jonka jälkeen kylvettiin hernekauravehnäseos keskipakolevittäjällä touko-kesäkuun vaihteessa. Siemenet mullattiin Kvick-Finnilla (kolmas ajokerta). Isäntä on luopunut kokonaan kynnöstä, koska muokkaukset onnistuvat hyvin juolan/kestorikkojen torjunnan yhteydessä. Menetelmä toimii, sillä turvemaata on vain vähän.

Toukokuun puolivälissä maan pinnalla näkyi paljon juolan juuria, joista suurin osa oli kuollut. Pinnalta löytyi kuitenkin eläviä juuria, joten kevätkäsittelyt olivat tarpeen. Eniten elossa olevaa juolan juurta oli multaisilla tai hietaisilla paikoilla. Pellon pinnassa oli myös paljon itänyttä 2-sirkkaista rikkaa, todennäköisesti pillikettä. Nämä kuolivat hyvin Kvick-Finnin käsittelyissä.

Kvick-Finn Light 350 on hankittu vuonna 2011. Siinä on kolmessa rivissä hanhenjalkaterät silmukkapiikeissä. Koneella on ajettu noin 150 ha ja vain muutama roottorin piikki on katkennut tuona aikana. Aiemmin tilalla oli tanskalainen Kvick-Up, joka oli isännän mukaan tukkeutumisherkempi ja heikompi piikkien osalta.

Sääolosuhteet vuonna 2012 olivat yleisesti erittäin kosteat. Vuoden 2013 toukokuun alkupuoli oli kostea ja viileä, mutta sen jälkeen alkoivat helteet ja kuivuus. Sääolot suosivat juolan mekaanista torjuntaa.

Kuva 1: Kvick-Finn on osoittautunut kestäväksi ja toimintavarmaksi laitteeksi. Isäntä on luopunut toistaiseksi kokonaan kynnöstä ja tekee kaikki muokkaukset koneella. Kuva: T. Lötjönen

Kuva 2: Kuva on otettu 14.05.2013. Kuollutta juolan juurta on runsaasti pinnassa, mutta ei niin paljon kuin turvemailla. Lohkon maalaji on multava hiuesavi. Kuva: T. Lötjönen

Kesäkuun kasvustokäynti

Kuva 3: Herne-venhä-kaura näytti 26.6.2013 melko puhtaalta.

Heinäkuun kasvustokäynti Jaakonaholla (24.7.-13)

Kuva 4: Kasvusto molemmilla koelohkoilla puhdasta, mutta toisella lohkolla oli jonkin verran pillikettä, juolaa ei näkynyt.

Elokuun kasvustokäynti (9.8.2013)

Kuva 5: ProAgrian Olli Valtonen tekemässä kuoppatestiä herne-kaura-vehnä-lohkolla. Maalaji on multavaa hiuesavea. (kuva: T. Lötjönen).

Molemmat koelohkot olivat elokuussa hyvin puhtaita.Niillä ei näkynyt juolavehnää tai muitakaan rikkakasveja, vaikka kaura ei näillä maalajeilla kasvakaan yhtä pitkäksi kuin turvemailla. Edelliskesän ja tämän kevään Kvick-Finn käsittelyt olivat siis tehonneet hyvin. Koska touko-kesäkuun vaihde oli tänä vuonna hyvin kuiva, muokkaukset kuivattivat maata hieman liikaa, josta aiheutui jonkin verran epätasaista itämistä. Onneksi sateita tuli aika pian kylvön jälkeen, joten puimaan päästiin kohtuullisessa ajassa.

Kuva 6: Hyvä kasvusto herne-kaura-vehnää ensimmäiseltä tarkkailulohkolta. Kuva on otettu 9.8.2013 multavimmalta kohdalta, jossa keväällä näkyi jonkin verran elossa olevaa juolaa. Kuva: T. Lötjönen

Kuva 7: Herne-kaura-vehnää toiselta tarkkailulohkolta 9.8.2013, jonka maalaji on hietaisempi. Hernettä on ehkä suhteessa enemmän tällä lohkolla, kuin ensimmäisellä. Tässäkin kohtaa oli toukokuussa hieman juolaa hengissä, mutta enää sitä ei näy. Hyvännäköistä kasvustoa. Kuva: T. Lötjönen

Sadonkorjuun jälkeen

Seosviljan sato oli hyvä 2,5-3 tonnia hehtaarilta, vaikka hernettä oli joukossa normaalia enemmän. Puinnin jälkeen sänki on ajettu kerran Kvick-Finnillä. Isännän mielestä yksi ajokerta riitti, koska juolaa taimettunut enempää. Ensi keväänä kevätmuokkaukset tehdään Kvick-Finnillä samaan tapaan kuin keväällä 2013. Viljelykasviksi isäntä kaavailee hernekauraa tai puhdasta viljakasvustoa.

Muistiinpanot laati:

Timo Lötjönen, MTT Ruukki ja Olli Valtonen, ProAgria