Valtakunnallinen nurmipalkinto Etelä-Pohjanmaalle

Viime perjantaina KoneAgrian yhteydessä luovutettiin valtakunnallinen nurmipalkinto Juhani Pitkärannan tilalle Seinäjoelle osoituksena esimerkillisesti hoidetusta nurmitaloudesta.

Pitkärannan tilalla on lypsylehmiä reilut 40. Keskituotos on vakiintunut yli 9000 kiloon.

Tilalla on panostettu nurmenviljelyyn jo sen vuoksi, että seosrehuruokinnassa ei muita komponentteja tarvitsisi ostaa kovin paljon. Säilörehun määrän lisäksi pitää panostaa myös laatuun. Säilönnässä käytetään happopohjaisia säilöntäaineita, koska tavoitteena on saada kiitettävää rehua kaikissa olosuhteissa. Rehua ei kuivateta pellolla liikaa, jottei se kesälläkään lämpene syöttövaiheessa.

D-arvoa Pitkäranta on seurannut jo pitkään ottamalla kesällä kasvusto- ja raaka-ainenäytteitä. D-arvo-tavoitteena on yli 70, mikä saattaa jonkin verran verottaa satoa, mutta on ruokinnassa kuitenkin käyttökelpoisempi kuin alhainen D-arvo. Syönti-indeksi oli vuonna 2011 105, johtuen kesän erikoisista sääolosuhteista. Pitkäranta on yksi NurmiArtturi-hankkeen pilottitiloista, missä yhteydessä rehuja on analysoitu ja punnittu todella runsaasti, vaikkakin rehujen analysointi on ollut ja tulee olemaan tilalla vakiintunut toimintatapa.

Säilörehun tuettu tuotantokustannus on vaihdellut satomäärien ja tehtyjen investointien mukaan 5,93 – 9,63 snt/kg kuiva-ainetta.

Rehu tehdään yhteistyössä naapurin kanssa tarkkuussilppurilla. Silppurikoneen etunostolaitteessa on karhonsiirtäjä ja rehu puhalletaan kippiperäkärryihin. Tilusjärjestelyjen kautta säilörehulohkot ovat suuria ja hyväkuntoisia. Huolellisen painotuksen ja peittämisen myötä säilörehun laatu on ollut säilönnällisesti hyvä. Pitkärannan tila siirtyi peltoviljelynsä osalta luomuun 2012, palkokasvien viljelystä on hyviä kokemuksia jo aiemmilta vuosilta. Yhdeksi luomukurssin parhaimmista anneista Pitkäranta kertoo juuri palkokasvien typensidonnan mekanismin ymmärtämisen.

Juhani Pitkäranta on osallistunut innokkaasti koko 2000-luvun nurmen tuotannon kehittämishankkeisiin, ensin ProAgria Etelä-Pohjanmaalla toimineen TuotaMaitoa-hankkeen kehittämisryhmissä ja nyt toimivassa NurmiArtturi-hankkeessa, ollen viimeksi mainitun ohjausryhmän aktiivinen puheenjohtaja. Hän kuuluu myös ProAgria Etelä-Pohjanmaan maitotilavaliokuntaan. Pitkäranta on ottanut myös vierailijoita tutustumaan nurmilohkoihinsa, koska hänen mielestään käytännössä toiselta tilalta voi aina oppia uutta. Juhanin sloganeita on ollut ”vanhastaan on luultu että heinä kasvaa ittellänsä, mutta viljaa pitää viljellä”; tässä suhteessa asenteita on syytä päivittää.

Palkinto

Palkinnon avulla halutaan korostaa nurmiviljelyn ja hyvälaatuisen nurmirehun merkitystä maito- ja lihatilojen taloudenpidossa. Palkinnon suuruus on tuhat euroa.

Tila valitaan ProViljelys-toiminnan piirissä olevista nurmitiloista. ProViljelys-konseptissa mukana olevat tilat analysoivat säännöllisesti neuvojien kanssa oman tilan kasvituotannon tuotantokustannuksia ja peltoprosesseja esim. laskelmista saatavien tunnuslukujen vertailutietoja ja käytännön kasvusto- ja toimintatapahavaintoja yhdessä tarkastellen. Moni tila on samalla myös mukana kokemusten vaihtoon painottuvissa benchmarking-pienryhmissä tai nurmen satokerhoissa, joissa ProViljelys palveluiden analysointia ja kehittämistyötä tehdään pienissä ryhmissä neuvojan ohjaamana.

Mittareina palkintoa jaettaessa käytetään mm. säilörehun tuotantokustannusta (snt/kg ka), säilörehun syönti-indeksiä, säilörehun analysoinnin tasoa sekä aktiivisuutta uuden tiedon hankkimisessa mm. koulutusten ja viljelijöiden välisen yhteistyön kautta sekä tilan yleistä hoidon tasoa, mm. ympäristöasioiden osalta.