Baijerin opintomatkalla opittua 10.-15.2.2013: Braunin maitotila, osa 2

Maatilan toiminta

Maitotilalla työskentelee kaksi työntekijää (juustolassa sekä maatalouden parissa). Tilan toiminnassa tiiviisti mukana ovat myös talon tyttäret ja tietysti isäntä ja emäntä.

Tilalla on 45 ha maatalousmaata aivan Münchenin lentokentän vieressä tasaisella peltoaukealla. Pelto alasta 17 ha on pysyviä laitumia. Tilalla tuotetaan heinää omalle karjalle kuin myös siemenviljaa markkinoille. Tilalla tuotetaan myös monipuolista peltokasvienviljelyä elintarvikemarkkinoille ja omaan käyttöön. Tilan peltoviljelyssä pyritään noudattamaan luonnonlakia, jolloin kasvu olisi mahdollisimman luonnollista eikä sitä tarvitsisi ohjailla suuresti.

Apilapitoisilta nurmilta kerätään vuodessa 3-4 satoa. Kasvukausi alueella alkaa maaliskuun lopulla ja päättyy lokakuun lopulla. Laidunnus voi jatkua jopa marraskuun loppuun. Nurmien seokset isäntä sekoittaa itse ja niissä onkin melkoinen määrä erilaista siementä. Nurmissa on ainakin seuraavia siemeniä: sinimailanen, valkoapila, kelta-apila, puna-apila, keltamaite, nurminata + paria muuta heinäkasvia sekä erilaisia yrttejä esim. siankärsämö, kumina ja monia muita joilla on antibioottista vaikutusta niin pellossa kuin ruokinnassa. Kuminalla on todettu olevan hyviä vaikutuksia ruokinnassa, koska se vähentää lehmien tuottamia metaanipäästöjä sekä lisää maidon omega3 rasvahappojen määrää 0,8 % jopa 2 %.

Auraton viljely

Tilalla pellonmuokkaus tapahtuu aurattomasti. Pellonpintaa muokataan pinnasta noin 6cm syvyyteen. Näin säästetään energiaa ja samalla myös muokkaustapa on todettu hyväksi maan kasvukunnolle. Isäntä on siis huomannut, että niin maan kemiallinen kuin fysikaalinen kasvukunto pysyy hyvänä aurattomalla viljelyllä. Hänellä on nurmissa sinimailasta ja muita syväjuurisia kasveja, jolloin 6cm muokkaus kerros jättää juurten haarat koskemattomaksi. Näin vedellä, madoilla ja uusilla juurilla on valmiiksi käytäviä maassa. Juuristot ja eliöt lisäävät myös maan happipitoisuutta ja kuohkeutta.

Tärkeitä periaatteita pellon viljelyssä

Tilalla on muutama tärkeä asia, joista pidetään kiinni. Peltokoneiden akselipainot eivät saa ylittää yli 5 tn ja pintapaineiden on oltava matalat. Viljelykierrossa on oltava syväjuurisia kasveja. Maassa tulee olla elämää eli kastemadoille tulee luoda hyvät elinolosuhteet. Maa-analyyseja tulee tehdä säännöllisesti silmä määräisesti että ravinnetaseiden suhteen. Jos maassa ei ole tarpeeksi hivenaineita kärsivät puutetta myös maantuotteilla ruokittavat eläimet.

Braunin mukaan maata tulee ruokkia, koska se elää. Ruokinta tapahtuu niin, että maa on aina vihreää ja kasvipeitteen peittämä. Braunin tilalla pyritään monipuoliseen viljelykiertoon ja seosviljelyyn aina kun se on mahdollista. Tilalla on huomattu, että se on tärkeä tekijä maankasvukunnon ylläpitämisessä. Sillä yksipuolinen ruoka ei ole hyväksi ihmiselle eikä myöskään maalle ja sen eliöstölle.

Pellon ruokinnassa käytetään apuna pääsääntöisesti kompostia + hiiltä jota syntyy hakekaasuttimessa. Hiilen lisääminen kompostiin vähentää myös ravinteiden haihduntaa sekä sitoo myös aktiivista hiiltä paremmin maaperään. Hiililisä on hyväksi niin maalle kuin eläimillekin. Kompostille on rakennuttu oma järjestelmä, jossa sitä käännetään kerran viikossa kuuden viikon ajan. Tietyin väliajoin kompostia myös ilmastetaan kompostin alla olevien reikien kautta.

Valmista kompostia.

Rikkakasvit

Rikkaruohot eivät ole nousseet suureksi ongelmaksi tilalla vaikka auratonta viljelyä onkin harrastettu 17 vuotta. Tähän on yhtenä syynä aktiivinen seitsemän vuoden viljelykierto. (apilanurmi – apilanurmi – kaura – syysvilja – 1v. Nurmi – kaura – syysruis+ns) Apilanurmen siemen laitetaan tilalla syysviljan sekaan maalis-huhtikuulla.

Rikkaruohojen torjunnassa käytetään aluskasveja sekä pidetään huoli maan kasvukunnosta. Eli jos maa on liian tiivistä tai ravinneköyhää tuo se kilpailu edun rikkakasveille. Erityisesti ohdake viihtyy liian tiivistyneillä mailla.

Nurmet pyritään lopettamaan talvenaikana eli ennen lumentuloa nostetaan erikoisjyrsimellä juuret pintaan, jossa ne joutuvat pakkaselle ja kuivumiselle alttiiksi. Aluskasveiksi käytetään seoksia, joissa on esim. valkoapilaa, sarviapilaa ja kelta-apilaa.

Metsäpeltoviljely

Peltolohkoille on perustettu metsäpeltoviljelyä, sillä päämääränä on tuottaa oma hake peltojen reunoilla, tienvarsilla jne. istutettavilla puukujanteilla. Näillä kujanteilla rikotaan suuria aukeita, jolloin tuulen vaikutus heikkenee. Tämä vähentää maan haihduntaa ja lisää kasvien hiilidioksidin saantia sekä vähentää myös eroosiota. Tällöin hiili pysyy pellossa paremmin ja näin ollen myös peltojen kasvu on parempaa. Samalla lisääntynyt puusto hillitsee ilmaston muutosta globaalisti. Kujanteet pyritään istuttamaan länsi-itä suuntaan tai pohjoispuolelle, koska tällöin saadaan vähennettyä kylmien ja kovien tuulien vaikutusta lohkoilla parhaiten.

Braunin tilan esittely jatkuu…