Lumoa kasvinviljelytilalla - maastovalmennus Rekolan tilalla
Kaunis Pyhäjärvi avautui Rekolan tilan päärakennuksen takaa, kun saavuimme syyskuisena päivänä Missä lumo luuraa? -maastovalmennukseen Rekolan tilalle Tammelaan. Tila on kasvinviljelytila, jonka pellot keskittyvät kolmelle eri alueelle.
Esittelimme itsemme ja tämän jälkeen suuntasimme järven rannalla sijaitseville lohkoille. Lohkot ovat olleet 14 vuotta suojavyöhykkeinä.
Tilalla on ollut aiemmin sikoja ja lohkot olivat hyvin fosforipitoisia. Peltomaata on tarkoituksella köyhdytetty keräämällä niitetty nurmi pois.
Köyhdytyksen takia karummasta kasvupaikasta pitäviä kasveja kuten ahomansikkaa on ilmestynyt lohkolle. ”Olemme huomanneet, että sinilevän määrä on rannassa vähentynyt” toteaa tilan yrittäjä Mikko Rekola.
”Keväisin jäälle ei enää tule eroosion aiheuttamaa tummaa humuspitoista ainetta” jatkaa Johanna Rekola – tilan toinen yrittäjä. Myös linnuston määrä on lisääntynyt. Alueella on havaittu muun muassa tervapääskyjä, peltopyitä ja haukkoja ja ruisrääkkiä sekä monia muita lintuja.
Matka jatkui seuraavalle lohkolle, jossa vuoron perään kukkivat lajit viihdyttävät sekä pörriäisiä, että tilan isäntäväkeä. Tämän lohkon äärelle pysähdyimme ideoimaan porukalla mitä lohkoilla voisi vielä tehdä. Myös laulujoutsenet kaartelivat lohkon yllä. Ideoita tulikin ilahduttavan paljon ja hyvin erilaisia. Matkailu nousi monella mieleen. Ja miksipä ei, maisema tilalla on mielettömän kaunis.
Tila on lähellä Saaren kansanpuistoa ja Kaukolanharjun näkötornia. Albert Edelfelt maalasi aikoinaan tornilta avutuvan näköalan teoksessaan Kaukolanharju auringonlaskun aikaan. Matkailun lisäksi monet ehdottivat eläimiä laiduntamaan lohkoille. Lisäksi pohdimme, miten alueen luontaista niittykasvillisuutta voisi lisätä.
Valmiit peltojen niittyseokset tulevat ulkomailta. Ehkäpä jonain päivänä myös Suomessa tuotetaan niittykasvien siemeniä. Tarvetta ainakin olisi.
Kävelimme seuraavalle lohkolle ja pohdimme samalla mitä lumoa tilalta löytyy. Ja löytyihän sitä! Kivien kolot, lahopuut, saarekkeet, pellonreunat, vanhat rakennukset ja ikivanhat puut tarjoavat erinomaisen paikan luonnon monimuotoisuudelle. Rekolat olivat myös kiinnittäneet puihin linnunpönttöjä muun muassa kottaraisille.
Kierroksen jälkeen ideoiminen ja ajatustenvaihto jatkui kahvikupposen ääressä.
