Syksyn havainnot koekaistoilta
Lokakuun lopussa tehtiin vielä viimeiset havainnot hankkeen havaintokoekaistoilta.
Havaintokoekaistoilla oli nähtävissä vihreää lokakuun viimeisenä päivänä. Loppukesän ja alkusyksyn sateet olivat saaneet kerääjäkasvit kasvamaan hieman lisää. Koekaistoilta ei tänä vuonna otettu maanäytteitä liukoisen typen mittaamiseksi, vaan tyydyttiin silmämääräisiin havaintoihin. Kaikille koekaistoille kaivettiin kuoppa, ja tarkasteltiin maan alla tapahtunutta toimintaa.
Yleisnäkymä oli koekaistoilla vihreä ja kuoppaa kaivamalla löytyi merkkejä maan alaisesta elämästä.
Koekaistoilla ei näkynyt suuria muutoksia eri lajien erojen välillä verrattuna elokuun loppupuolen havaintoihin. Apiloiden kasvusto oli edelleen tasaisin ja italianraiheinä tuli hyvänä kakkosena perässä. Englanninraiheinä oli kasvustoltaan hieman harvempi kuin italianraiheinä, mutta yleiskuvalta raiheinät olivat molemmat melko tasaisia. Timotein kasvusto oli melko harvaa, eikä syksyn kosteus kirittänyt timotein kasvua kovinkaan paljoa.
Kaiken kaikkiaan kuiva kesä on varmasti vaikuttanut myös kerääjäkasvien onnistumiseen. Vaikka kasvustot olivat melko tasaisia ja vihreitä, niin tiheämpiä kasvustoja tavoiteltiin. Kesän kuivuus vaikutti kerääjäkasvien itämiseen ja sitä ei korjannut enää syksyn kosteammat säät.
Apilaa näkyi sängessä tasaisesti, kasvusto oli tässä vaiheessa painunut jo lähemmäs maan pintaa. Kuoppatestissä näkyi apilan juuristoa syvälläkin. Maa oli melko hyvin murustuvaa ja matoja näkyi useampia.
Italianraiheinä oli kasvanut vahvastija tasaisesti koekastalla. Italianraiheinän vahva ja laaja juuristo erottui hyvin kuopan kaivuun yhteydessä. Juuret menivät syvälle ja maa murustui oikein mukavasti. Madonreikiä näkyi kuopassa useita.
Timotein kasvusto oli kerääjäkasveista vaatimattomin, mutta silti raja timotein ja kerääjäkasvittoman alueen välillä näkyi selvästi. Timotein juuristo on hieman muita suppeampi, mutta aluskasvina sekin tuo toki lisää juurimassaa maahan.
Englanninraiheinän kasvusto oli hyvin tasainen ja juuristo laaja, kuten kuoppatestin tekeminen osoitti.
Myös kerääjäkasvittomalla alueella kaivettiin kuoppa vertailun vuoksi. Maa oli tälläkin alueella melko hyvärakenteista, mutta laajojen juuristojen puutteen huomasi kyllä. Viljan juuret eivät ulotu syvälle, joten maan rakenteen ylläpito jää vain maaperäeliöiden varaan.
Vaikka kerääjäkasvien koekaistat eivät kasvaneet aivan toivotulla tavalla, pystyttiin tänäkin vuonna tekemään arvokkaita havaintoja. Maan alla tapahtuva toiminta ja juuriston merkitys näkyi hyvin tänäkin vuonna, vaikka kasvustot eivät olleet kovin tiheitä. Kerääjäkasvit kylvettiin vehnän kylvön yhteydessä kylvökoneen piensiemenlaatikosta ja kylvökoneen jyräpyörästö multasi kerääjäkasvien siemenet kevyesti. Tämä oli näin kuivana kasvukautena varmasti oikein hyvä tapa perustaa kerääjäkasvikasvusto, toki verrokkia ei ole muista kylvötavoista, joten varsinaisia johtopäätöksiä kylvötavasta ei voida tehdä.
Ymppi-hanke vetelee jo viimeisiään ja kerääjäkasvien havaintokokeet ovat tällä erää ohitse. Kiitämme erityisesti vuosien varrella havaintokokeisiin osallistuneita viljelijöitä, joita ilman kokeita ei olisi ollut mahdollista toteuttaa.
Kirjoittaja
Kaisa Pethman
Asiantuntija, kasvintuotanto ja luomu
ProAgria Etelä-Suomi