Kuivat keväät koettelevat - työ maan kasvukunnon parantamiseksi jatkuu

Ensimmäiset sateet saapuivat kesäkuun puolessavälissä, mutta selvää oli, että suurin satopotentiaali oli menetetty. Oli niin kuivaa, että toukokuun alussa kylvetyistä kauroistakin suurin osa iti vasta kesäkuun sateiden jälkeen.

-Yksi 20 millimetrin sade toukokuussa olisi voinut muuttaa kaiken, Johan miettii.

Johanin haave omasta tilasta syntyi jo neljävuotiaana traktorin ratissa, ja sen tulevaisuuden turvaamiseksi hän on valmis tekemään töitä. Tilalla panostetaan maan kasvukuntoon ja ahkeroidaan peltojen paremman säävaran puolesta. Johan myöntää, että toistuvat kuivat keväät tuovat ahdistusta. Vaikka positiivinen elämänasenne auttaa, ei se tuo sateita. Sään ääri-ilmiöt, kun eivät tule ainakaan vähentymään.

"Jos vettä ei vain tule kasvukauden aikana, on sitä tuotava kasvukauden ulkopuolelta. Säätösalaojitus on vaihtoehto, mutta hyvärakenteinen savimaa pystyy varastoimaan suuria määriä vettä. Orgaanisen aineksen määrä ja sopiva huokosrakenne ovat oleellisia." - ProAgrian asiantuntija Pyry Sammalistonaho

Johan viljelee 130 hehtaarin tilaa yhdessä veljensä kanssa. Haave omasta tilasta toteutui kuusi vuotta sitten sukupolvenvaihdoksen myötä. Veljekset ovat kasvattaneet 30 hehtaarin kotitilansa jo 130 hehtaariin. Maalajit heidän pelloillaan ovat pääosin erilaisia savimaita.

- On meillä multamaatakin… 30 aaria, vitsailee Johan, vaikka väittääkin omien juttujen olevan yhtä kuivia kuin Loviisan keväät.

- Vuokrapeltoja on suurin osa, mutta pyrimme myös ostamaan peltoa. Sopimukset ovat 5–10-vuotisia, mutta lyhyistäkin sopimuksista huolimatta pyrimme myös vuokrapelloille tekemään kevyempiä kunnostustoimia kuten kalkitusta ja ojien kaivuuta.

"Olisi hyvä, kun maan kasvukunto otettaisiin Suomessa paremmin huomioon vuokrahinnoittelussa ja sopimukset kannustaisivat pelloilla tehtäviin kunnostustoimenpiteisiin." -Pyry Sammalistonaho

Maanparannuskasvit keskeisessä roolissa 

Veljekset viljelevät puitavista kasveista hernettä ja syys- ja kevätviljoja. Rinnalle he ovat ottaneet runsaasti maan kasvukuntoa edistäviä kasvustoja. Tarkoituksena heillä on lisätä tilalle vihreitä viikkoja, maan multavuutta ja parantaa rakennetta syväjuuristen kasvien avulla. Kun maan multavuus ja rakenne saadaan terveemmälle tasolle, kestävät kasvit paremmin kuivuutta.

-Kerääjäkasveista on ihan hyviä kokemuksia. Tänä vuonna meillä oli Westerwoldinraiheinää, joka on todella nopeakasvuinen ja tuli hiukan läpi aukkopaikoista. Jos olisi tiheämpi kasvusto, se olisi varmasti toimiva kasvi, Johan pohtii. 

Puintien jälkeen raiheinä suorastaan räjähti kasvuun ja näyttäytyy nyt pellolla tiiviinä mattona. 

"Kun vilja tuleentuu, se ei enää käytä vettä. Puintien jälkeen kerääjäkasvit jatkavat vedenkulutusta ja auttavat näin pitämään peltoa kantavana ja vähemmän alttiina tiivistymiselle. Ne lisäävät vihreitä viikkoja ja sitä kautta parantavat myös maan rakennetta." -Pyry Sammalistonaho

Yksi tilan lohkoista on tällä hetkellä saneerauspeltona, jonka perään oli tarkoitus kylvää syysviljaa. Kuivan kevään ja heikon kasvuun lähdön vuoksi Johan päätti muuttaa suunnitelmia. Nyt jo 1,5 metriä korkea kasvusto jätetään talven yli.

Ulkomailta tulevissa maanparannukseen tarkoitetuissa siemenseoksissa on myös kääntöpuolensa. Siemenseokset saavat sisältää yhden prosentin muita kuin tuotesisällössä kuvattuja siemeniä, esimerkiksi paljon varoiteltua rikkakananhirssiä. Myös Johan on löytänyt niitä lohkoiltaan kolme yksilöä, jotka hän ehtiä napata ajoissa pois.

- Kyllähän esimeriksi timotei olisi turvallisempi vaihtoehto kerääjäkasviksi kuin ulkomaalailta tulevat siemenet, Johan pohtii.

Veljesten tilalla on parempia ja heikompia lohkoja, mutta apilanurmia ja muita maata parantavia kasveja he kierrättävät kaikilla lohkoilla säännöllisesti. 

- Tänä vuonna kylvin syysvehnälohkolle puinnin jälkeen apilanurmen. Toiselle lohkolla suorakylvin sänkeen elokuun puolivälissä ja se näyttää nyt oikein hyvältä. Lisäsin valmiiseen apilanurmiseokseen vielä isojuurista ruokonataa, jotta saan mahdollisimman erilaisia juuristoja.

"Oikein hyvän pakkastalven jälkeen, kun routa on hienontanut maan rakennetta, kannattaa ongelmalohkojen viljelysuunnitelmia muuttaa ja laittaa lohkolle nopeasti kasvava ja laajajuurinen viherlannoituskasvusto. Esimerkiksi yksivuotinen siemenseos, jonka jälkeen monipuolinen kolmen vuoden nurmi. Näin kymmenien vuosien painajainen voidaan saada käännettyä parempaan." - Pyry Sammalistonaho

Vesitalouden toimivuuteen voi vaikuttaa pienellä budjetilla

Johan kokee, että heidän pelloillaan on jonkin verran ojitukseen liittyvää kunnostusvelkaa. Tilan pinta-ala on nelinkertaistunut nopeasti, mikä on tarkoittanut myös lisääntyneitä työtunteja. Tästä syystä kaikkea ei ehdi tehdä, vaikka halua riittäisikin. Veljekset pyrkivät tekemään joitakin vesitalouteen liittyviä kunnostustoimenpiteitä joka vuosi. Vuokrapeltojen salaojia ei kannata lähteä uusimaan, mutta paljon on tehtävissä myös pienillä toimenpiteillä.

- Yhdellä uudella lohkolla laskuaukot olivat keväällä puolimetriä ojanpohjien alapuolella. Lapiolla sain niitä keväällä hiukan avattua, mutta nyt syksyllä kaivoimme ojat ja saimme laskuaukot kunnolla esiin, kertoo Johan.

Asiantuntijamme Pyry Sammalistonaho kertoo, että maan kasvukunnon kannalta vesitalouden kuntoon laittaminen on kaiken a ja o. Se ei välttämättä aina tarkoita suuria investointeja. Usein kaikkein ongelmallisimmilla pelloilla saa paljon parannuksia aikaan tunnissa rautalapiolla: etsitään tukkeutuneet salaojan päät ja puhdistetaan niskaojat risuista ja kasvillisuuden aiheuttamista tukkeumista. 

Pyryn vinkit maatilan kokonaisvaltaiseen tilanpidonbudjettiin

1. Tarkastele ensin odotettavat tulot. Ota niistä sopiva siivu itselle palkaksi. 
2. Varmista varat pakollisiin menoihin, kuten veroihin, vakuutuksiin ja lainanlyhennyksiin. 
3. Varaa osa budjetista peltojen kasvukunnon ylläpitämiseen ja parantamiseen. 
4. Hoida lopulla budjetilla suunnitellut viljelytoimenpiteet. 
5. Budjettiin on hyvä jättää liikkumavaraa ja varata esimerkiksi rahastoon rahaa pahan päivän varalle ja koneiden uusimis- ja huoltokustannuksiin. 
6. Tee ojituksen kunnostukseen suunnitelma, jossa koko ojitus käydään läpi 20–30 vuoden aikajänteellä. Se voi tarkoittaa ojien osittaista uusimista, huuhtelua, perkaamista tai pienempiä korjauksia. Jos tilalla on ojia 20 kilometriä, näistä tarkistetaan ja huolletaan yksi kilometri joka vuosi. Salaojan laskuaukot on syytä tarkastaa ja puhdistaa vuosittain.
    

Maan kasvukunto koostuu monesta palikasta

Johanin tilalla pääasiallinen muokkauskone on kultivaattori. Herneelle tulevat lohkot kynnetään ja lohkoja pyritään jättämään myös kasvipeitteiseksi.

Eräälle oikein tiiviille maalle Johan kokeili jankkurointia. Sen jälkeen lohkolle kylvettiin syysvehnä, joka jää tänä vuonna apilanurmelle.

- Olisi ehkä pitänyt laittaa syväjuurisia kasveja heti, mutta nähtäväksi jää, millaiset vaikutukset jankkuroinnilla on. Vielä en osaa sanoa, Johan summaa.

Nopean kasvun myötä on ollut pakko uusia konekalustoa. Viimeisin hankinta on Claasin puimuri taittopöydällä. Traktoreiden renkaat eivät Johanin mukaan ole ihanteelliset maan kasvukuntoa ajatellen, vaan jossain vaiheessa olisi hyvä investoida renkaisiin, jossa paineet saadaan tarpeeksi alas.

Maan rakenteelliset ominaisuuksien lisäksi Johan on kiinnostunut maaperän kemiallisesta kasvukunnosta. Hän on ottanut parilta ongelmallisesta lohkolta NIR-analyysin, joiden tuloksia vielä odotellaan.

Rukiille tehty Yaran Megalab-analyysi osoitti, että suurempia puutoksia ei näkynyt, mutta kalsiumista oli jonkin verran puutetta.

- Jännä tulos, sillä maa-analyysin mukaan kalsiumista ei ole pulaa kyseisellä lohkolla.

Aktiivista tiedonhakua

Ammattitaitoaan Johan pitää yllä pitämällä korvat auki, lukemalla ja osallistumalla erilaisiin webinaareihin ja pellonpiennarpäiviin. Viimeisin pellonpiennar oli Satotason nosto Uudellamaalla -hankkeen järjestämä peltokierros Västankvarnissa lajikekokeiden äärellä. Johan on myös mukana ProAgrian Viljelykasvu 2.0 -ryhmässä, jota luotsaa kasvintuotannon asiantuntijamme Elina Valkeinen. Kasvukaudella pidettyjä etätapaamisia Johan kiittelee. Kuivuuden aiheuttama sydämentykytyskin helpottaa, kun voi viljelijäkollegoiden kanssa keskustella asioista.

- Elinan kanssa on tehty muutenkin yhteistyötä, esim. kierrelty yhdessä peltoja, tehty kasvustokäyntejä ja suunniteltu seuraavia vuosia, Johan avaa.

- Joka vuosi sitä ajattelee, että nyt tulee ne huippuolosuhteet. Ehkäpä vuonna 2025.