Kokemuksia ja kylvötapoja

Pirkanmaan Ymppi-hankkeen havaintokokeissa alusta asti mukana ollut Matti Puranen pitää kerääjäkasvien kylvöä kohtuullisen helppona juttuna, ainakin jos kylvökoneesta löytyy piensiemenlaatikko. Havaintokokeiden kerääjäkasvien kylvöt ovat olleet hieman normaalia viljelyä työläämpiä, varsinkin tänä vuonna, kun kokeilussa on useampia lajeja. Isompi vaiva tulee lähinnä useammasta kiertokokeesta.

Kerääjäkasvien siemenet ovat pieniä ja vaativat oman laitteiston kylvöön.

Ymppi-hankkeen ensimmäiset kerääjäkasvikokeilut tehtiin kasvukaudella 2016. Seuraavana keväänä, eli vuoden 2017 puolella kerääjäkasvikaistat kuivuivat Purasen mukaan muuta peltoa hitaammin. Kevät oli tosin poikkeuksellisen märkä muutenkin, joten tästä ei voida vetää kerääjäkasveihin liittyviä johtopäätöksiä. Vuoden 2017 kerääjäkasvikaistat eivät olleet muusta lohkosta poikkeavia, kun tänä vuonna lähdettiin kylvömuokkauksia tekemään.

Kerääjän kylvö vaivatonta

Purasella kerääjäkasvien kylvö tapahtuu piensiemenlaatikon kautta. Purasen mukaan tämä on erittäin vaivaton tapa kylvää kerääjäkasvia samaan aikaan varsinaisen viljelykasvin kanssa. Kaikkein pienimmät siemenet, kuten apilan siemen, vaativat kylvökoneelta enemmän säätöjä, jotta kylvö onnistuisi samanaikaisesti viljan kanssa.

Purasen kylvökoneessa kerääjäkasvin siemen tulee piensiemenlaatikosta putkia pitkin siemenvantaiden taakse. Jyräpyörästö ja jälkihara multaavat kerääjäkasvin siemenen maahan.

Kerääjäkasvien kylvöön on olemassa muitakin vaihtoehtoja kuin piensiemenlaatikon kautta kylväminen, vaikka tämä onkin kenties paras ja vaivattomin vaihtoehto. Aikaisempina vuosina Ymppi-hankkeen havaintokokeissa on ollut mukana lohkoja, joille kerääjäkasvi on kylvetty mönkijällä hajakylvönä muutama viikko viljan kylvön jälkeen. Kylvön voi tehdä myös esimerkiksi rikkaäestyksen yhteydessä, mikäli äkeessä on piensiemenkylvölaite. Mönkijään piensiemenkylvölaitteita saa uutena jo muutamalla satasella, isommista sähkökäyttöisistä piensiemenen pintalevittimistä saa maksaa jo useamman satalappusen.

Kerääjäkasvin siemen olisi hyvä saada mullattua sen kylvön yhteydessä, sillä mitä pidemmälle kerääjän kylvö menee, sitä epävarmemmin kerääjäkasvi taimettuu ja multaamisen merkitys korostuu. Kerääjäkasvin varsinaista viljelykasvia myöhemmässä kylvössä etuna on toki se, että satokasvi saa hieman etumatkaa kerääjään nähden, jolloin kerääjä todennäköisemmin kilpailee vähemmän satokasvin kanssa.

Vehnä ja kerääjät kylvettynä.

Kirjoittaja
Kaisa Pethman
Asiantuntija, kasvintuotanto ja luomu
ProAgria Etelä-Suomi