Yhteistyön ja verkoston voimaa

Entisaikoina yhteistyö oli voimissaan, heinätyöt ja sadonkorjuu tehtiin yhteisvoimin. Monella kylällä maataloustöiden koneellistuminen johti siihen, että pystyttiin tekemään monia töitä omin voimin, perheviljelmänä. Myöhemmin, koneellistumisen ohitettua rakennemuutoksen vauhdin, tehtiin yhteiskuivureita ja ostettiin yhteisiä puimureita. Näin saatiin kiinteitä kustannuksia laskettua ja tiloille sopiva sekä uudehko kalusto käyttöön. Rakennemuutoksen kiihtyessä tarvitaan taas usein perustyökoneet joka tilalle, mutta yhteistyö ja verkostoituminen voi tarkoittaa paljon muutakin.

Yksittäinen viljelijä on hinnanottaja markkinoidessaan tuotteitaan teollisuudelle tai kaupalle, yleensä myös ostaessaan tuotantopanoksia. Maamiesseurat, pienviljelijäyhdistykset ja muut yhteistyöringit ovat perinteisesti tehneet yhteisostoja konevuokrauksen ja yhteiskuivureiden ohessa. Yhteismyynti on kuitenkin ollut harvinaisempaa, kiellettyäkin. Lainsäädännön tukemana viljelijäosuuskunnat ovat ottaneet tätä roolia niin yhteismyyntien, että ostojen osalta myös Suomessa. 

Pidempi historia viljelijäosuuskunnilla on etelämpänä Virossa, jossa Satotason nosto -hankkeemme pääsi tutustumaan Kevilin viljelijäosuuskuntaan. Kevilillä on mm. 20-25 % osuus koko maan viljakaupasta, on meidän vuoromme hakea oppia sieltä. Alentamalla muuttuvien kulujen yksikkökustannusta ja kasvattamalla myyntien yksikköhintaa on mahdollista parantaa tilan taloudellista tulosta, mikä on yksi tärkeimmistä asioista, joihin johtamisessa pitäisi keskittyä. Ja tämä voidaan tehdä ilman isoja investointeja.

Yhteistyö mahdollistaa myös erikoistumisen. Esimerkiksi maitotilalla kannattaa harkita onko kaikkien työvaiheiden tekeminen itse järkevää. Olisiko osaamisen, riskien hallinnan, kannattavuuden ja jaksamisen kannalta järkevämpää ulkoistaa rehunteko, ehkä myös nurmirehun osalta tai käyttää urakoitsijaa, ainakin joissain töissä. Nämä ovat isoja ja tärkeitä päätöksiä, joita niitäkään ei kannata tehdä yksin. Keskustelemalla kollegoiden ja asiantuntijoiden kanssa saa uusia näkökulmia ja ideoita päätöksenteon tueksi.

Erilaistumalle tiettyihin osa-alueisiin pystymme myös neuvonnassa tuottamaan osaamista, josta on tiloille hyötyä. Jos kaikki asiantuntijamme olisivat asiantuntijoita kaikissa tuotantosuunnissa tuotannon, talouden ja johtamisen osa-alueilla, ei neuvoista juuri lisäarvoa olisi. Mutta kun meillä on asiantuntija, jolla on erityisosaamista kirjanpitoon, toisella talouslaskentaan, kolmannella henkilöstöjohtamiseen, neljännellä maan kasvukuntoon ja kasvinviljelyyn, viidennellä ruokinnansuunnitteluun, kuudennella hiiliviljelyyn jne. ja kun tämä tiimi toimii tiiviisti yhdessä, on koossa ylivoimainen yksikkö tilakokonaisuuden sparraamiseen ja neuvontaan. Tähän me pyrimme.

Neuvontajärjestömme on yli 200 vuoden historiansa ajan toiminut maaseudun ja maatalousväestön verkostojen tukipilarina. Nykyään verkostot ovat hyvin erilaisia, mutta tuomme edelleen jäseniämme ja kaikkia muitakin maaseudusta ja ruuasta kiinnostuneita yhteen, hankkeidemme, webinaariemme, tapahtumiemme, matkojemme, maatalousnäyttelyidemme, Facebook- ja muiden some-ryhmiemme kautta. Nämä nyt muutamia mainitakseni. Tuotamme tietoa ja vaikutamme vahvasti päättäjiin sekä sidosryhmiin maatalouteen ja maaseudun asioihin liittyvissä kysymyksissä, puolueettomasti. Tässä näkyy yhteistyön ja verkoston voima, tervetuloa mukaan.

Sloganimme onkin ”Onnistumme yhdessä!”