Meillä suomalaisilla varautuminen on verissä
Suomalaiset ovat aina tienneet varautumisen merkityksen. Viimeisiä siemenperunoita on osattu säästää, että seuraavanakin vuonna saadaan syödä. Viimevuosien tapahtumat vain ovat olleet jotain niin ennen kokematonta nykymaailmassa, että kaikkeen ei ole pystytty eikä osattu varautua.
Meillä suomalaisilla varautuminen on verissä
Kun korona tuli keväällä 2020, testiin joutui kotimainen huoltovarmuutemme. Ruokaa riitti kaupoissa, polttoainetta sai mittarilta ja logistiikka toimi. Maailmalta saimme kuulla, kuinka kokonaisia teurastamoita suljettiin, kun työntekijät olivat koronaviruksen vuoteeseen kaatamina. Meillä Suomessa kaupoissa riitti ruokaa ja muita tavaroita, lukuun ottamatta joidenkin tuotteiden hetkittäisiä hamstrauspiikkejä.
Kun konttialus Ever Given juuttui poikittain Suezin kanavaan 2021, huomattiin kuinka haavoittuvia ovat globaalit kuljetusketjut. Suezin kanava on yksi maailman meriliikenteen tärkeimmistä kulkuväylistä. Tästä opimme sen, että globaali talous on lopultakin hyvin haavoittuvaa ja kaikkea tuotantoa ei kannata siirtää edullisten kustannusten perässä toiselle puolelle maailmaa.
Kun Venäjä pisteenä i:n päälle aloitti järjettömän hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan helmikuussa 2022, emme olleet vielä päässeet kunnolla ylitse kahdesta edellisestäkään koettelemuksesta. Sota laittoi ruoka- ja energiamarkkinat täysin sekaisin. Eurooppa oli jo vuosikausia ulkoistanut energian- ja ruuantuotannon päästöt Venäjälle, Ukrainaan ja muihin kolmansiin maihin. Sen vuoksi sodan vaikukset ovat pitkin Eurooppaa valtavat. Maailman markkinat häiriintyivät pahoin tästä kolmannesta kriisistä kolmen vuoden sisään. Onneksemme me suomalaiset emme olleet yhtä riippuvaisia venäläisestä energiasta kuin keskieurooppalaiset.
Tarve varautua entistä paremmin tuli etenkin maatiloille huonoon saumaan. Jo ennen Ukrainan sotaa alkanut kustannuskriisi heikensi maatilojen taloutta ja mahdollisuuksia lisätä varastoja. Tarvetta riittäville varastoille maatilan toiminnan turvaamiseksi on etenkin polttoaineille, varaosille, tuotantoeläinten lääkkeille, muoveille ja lannoitteille. Varastojen kasvattaminen vaatii rahaa.
Lisäksi muutokset kuluttajien kulutuskäyttäytymisessä muuttavat toimialalla opittuja toimintamalleja erittäin nopeasti. Maidon ja punaisen lihan kulutus on jonkin verran vähentynyt. Tuotannon vastuullisuus ja läpinäkyvyys ovat taas nousseet erittäin tärkeään asemaan. Kulutuskäyttäytymisen muutoksiin ei voi varautua samoin kuin tuotantopanosten saatavuusongelmiin tekemällä hankintoja. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta hyviä arvauksia voi tehdä.
Tammikuussa alkanut, yhteistyössä SOK:n ja LähiTapiolan kanssa toteutettava, Tulevaisuusvalmennus antaa hyviä valmiuksia miettiä monesta eri näkökulmasta oman yrityksen tulevaisuuteen varautumista. Tulevaisuusvalmennus toteutetaan tässä vaiheessa viiden alueosuuskaupan alueella. ProAgrian asiantuntijat voivat käsitellä samoja teemoja myös yksittäisten asiakkaiden kanssa.
Viisas varautuu, joten varaudutaan me kaikki tulevaisuutta varten!