Vuorovaikutuksen haasteet

2 min lukuaika

Johtotehtävissä

Ristiriidat tai konfliktit ihmisten välillä ovat harvoin asiaperäisiä. Väärin ymmärtäminen, ennakkoluulot ja asenteet ovat usein syynä.

Hr blogi 620x360 peili

Vuorovaikutus välillämme on sanallista ja sanatonta. Vuorovaikutuksessamme sanaton viestintä on tärkeämpää viestiä tulkitessamme. Sanattomasti viestimme mm. äänen sävyllämme, katsomalla toista silmiin, eleillämme ja vireystilallamme. Kun aamulla työpaikalla tavataan, eivät aamun ensimmäiset sanat ole useinkaan merkityksellisiä. Tärkeämpää tervehdyksessä on tapa, millä tavoin tervehdit toista, mikä on äänensävysi ja mielialasi. Kun teet hymyillen huomenta-tervehdyksen, saat todennäköisesti vastaukseksi myös iloisen tervehdyksen ja näin olette päässeet hyvään päivän alkuun vain pienellä teolla.

Hyvässä vuorovaikutustilanteessa kuuntelemme aktiivisesti toista henkilöä. Annamme toisen kertoa asian, olemme kiinnostuneita ja kysymme tarkentavia kysymyksiä. Eräällä johtajalle annettiin palautetta, että hänen pitäisi kuunnella paremmin työntekijöitä. Hän päättikin toimia ja ilmoitti, että hänen kanssaan saa sopia keskustelutilaisuuksia. Kun työntekijä meni kertomaan ajatuksiaan johtajalle, johtaja istui tuolillaan hiljaa kädet puuskassa, välillä vilkuilen kelloa ja puhelintaan. Tällainen vuorovaikutustilanne ei vienyt asioita eteenpäin. Kuuntelun taitojen kehittämiseen tämän johtajan tulikin panostaa.

Koska me olemme erilaisia persoonia, on toisilla meistä tapa puhua esimerkiksi enemmän tarinoiden kautta. Toisilla taas on halu nostaa esiin todella tarkkojakin näkökulmia ja selvittää asia perin pohjin. On siis hyvä tunnistaa, keiden kanssa ja erityisesti millaisten persoonien kanssa puhumme, jotta voimme muokata omaa vuorovaikutustapaamme niin, että tulisimme mahdollisimman hyvin ymmärretyksi. Onhan yhdessä helpompi tanssia polkkaa kuin että toisella olisi polkan rytmi ja toisella tangon tahti.

Vuorovaikutustilanteessa asioista keskustellaan ja perustelemmekin asioista toisillemme. Hyvästä vuorovaikutteisesta keskustelusta päätös saadaan aikaiseksi. Päätös ei ole kompromissi esiin tulleista näkökulmista vaan se voi olla aivan uusi ajatus, joka on syntynyt keskustelun pohjalta. Tai voimme päätyä siihen, että emme muuta toimintaamme. Kuitenkin hyvän keskustelun jälkeen, jokaisella meistä on kokemus, että on tullut kuulluksi ja kaikilla on ymmärrys toistemme näkemyksistä asiaan.

Vuorovaikutuksen kehittäminen on mahdollista ihan samalla tavoin kuin esimerkiksi fyysisen kunnon kasvattaminen. Vuorovaikutuskin on moninainen kokonaisuus ja pitää vain tehdä suunnitelma ja lähteä toteuttamaan sitä ” kahvikuppi kerrallaan”.

Sari Morri
Henkilöstöjohtamisen asiantuntija