Varautuminen on parasta riskienhallintaa

Maataloudessa sattuu vuosittain tuhansia tapaturmia, joista n. 25 % tapahtuu koneiden kanssa. Tilastot muistuttavat myös käsien, pään ja vartalon suojaustarpeesta, sillä esim. päähän kohdistuu 19 % tapaturmista, käsiin 31 %, alaraajoihin 12 % ja käsivarsiin 7 %. Ajankuvaan kuuluvat myös esim. tartuntataudit ja ärsytysastmapuolella mm. happo- ja emäshuurut, lantakaasut ja bakteeripuolelta mm. haastavat endotoksiinit.

Mitä tapahtuisi, jos joku avainhenkilöistä sairastuisi pidemmäksi aikaa ja tuuraaja ei olisikaan tuttu? Rutiinityöt sujuisivat varmaan, mikäli arjen tekemisen tiedot ovat ajan tasalla ja ymmärrettävästi merkitty työohjeisiin ja varastotavara riittää. Silti esim. hedelmällisyyspuolella voi jo lyhyessä ajassa mennä poikimarytmi vinksalleen, tulevaisuuden toivoiksi katsottuja lehmävasikoita menehtyy tai tulee muuta laatutappiota.

Varautuminen aloitetaan riskianalyysistä

Muinoin tehdyn riskianalyysin suora työpöytäpäivittäminen ei ole järkevää tilasokeuden takia. Kun mietitään, mikä asia oikeasti voi halvaannuttaa yritystoiminnan, jatkuvuuden kannalta keskeiset riskit arvioidaan ensin. Arkityöt kannattaa kirjata ylös, jotta töiden sakkaaminen ei alkaisi heti ensimmäisestä poissaolopäivästä. Todella tärkeää on laatia epäsäännöllisten töiden lista, sillä niistä ei edes vakilomittaja ole aina tietoinen.

Verottaja, lainat ja laskut eivät pitkää odota ilman seuraamuksia, joten valtakirjat ja järjestelmien tunnukset salasanoineen on saatettava varahenkilön tietoon. Ajantasainen varastokirjanpito, hankittu sadonvara ja laadittu viljelysuunnitelma tuovat kasvipuolella jo hieman helpotusta. Hädän tullen apua antavat esim. tuttavaviljelijät. Pellolla viiveet ja virheet vaikuttavat nopeasti satoa heikentäen ja vaikuttaen negatiivisesti kotieläinpuolen tuotantoon ja maatilan talouteen. Lisäksi heijastusvaikutus kestää pitkään.

Tuleeko vettä, entä sähköä

Jos maatilalla on hyvä varahenkilöjärjestelmä, perehdyttäminen kunnossa ja selkeät työohjeet, murheita voi tulla vesi- tai sähkökatkoksissa. Koneellistetuilla kotieläintiloilla varavirtalähteitä yleensä on. Osaavathan kaikki tilalla niitä käyttää? Miten vedensaanti turvataan pidempiaikaisessa vesikatkoksessa? Hyvin suunniteltu kunnallinen vesihuolto voi toimittaa vettä säiliöautoilla puskurisäiliöihin. Karjatilalla säiliöiden pitää olla aika isot, kun esim. keskituottoisen lehmän juomavedentarpeeseen on syytä varata noin 100 l/lehmä/vrk.

Ennakointi kannattaa

Laiterikkojen osalta kannattaa varmistaa keskeisten varaosien saatavuus ja varastopaikat. Kulkureittien ja varastojen järjestys ja selkeys helpottavat huomattavasti arkea sekä lisäävät työturvallisuutta. Tosissaan pitää ottaa myös paloturvallisuusasiat, sillä vakuutuskorvaustilastojen mukaan joka toinen päivä jollain tilalla syttyy tulipalo. Palotarkastus tehdään vähintään kymmenen vuoden välein ja eläinten kokoontumispaikat mahdollisten tulipalojen varalta mietitään ennakkoon. Hyvä riskienhallinta alentaa vakuutusmaksuja, huolimaton toiminta leikkaa vakuutuskorvauksia.

Suojautuminen ja suojaimet

Pienkone- ja traktoritapaturmissa henkilövahingot vähenevät, jos voi käyttää turvavyötä. Laitetukoksen purku on huomattavan turvallista laitteen ollessa sammutettuna. Suojakypärän ja -lasien käyttö puolittaa päähän kohdistuvien tapaturmien määrän ja voi pelastaa jopa hengen. Käsien ja ihon kautta on kemikaalikuormitusta helppo saada, joten tilalla olevien kemikaalien osalta on syytä tutustua käyttöturvallisuustiedotteisiin, listata kemikaaliluettelo ajan tasalle ja käyttää oikealla tavalla tarkoituksenmukaista suojavaatetusta.

Asiantuntija-apua Neuvolla

Työterveyshuolto auttaa ja ProAgrioiden asiantuntijat tarjoavat apua mm. tuotannon kehittämiseen, arjen sujuvoittamiseen, työvoimakysymyksiin, riskien hallintaan ja varautumiseen. Kartoitus ja ennakoiva työ voidaan aloittaa Neuvo-rahalla. On mukavampaa ja halvempaa ennakoida vahingot, joten varaudutaan riskeihin mieluimmin niinä hyvinä ja huolettomina päivinä.