Arjessa kiinni Walesin viljelijävaihdossa
Viljelijävaihto walesilaisten karjatilojen kanssa oli kiinnostavin kokemus pitkään aikaan. Pakkasimme Manchesterin lentokentällä kaksi vuokra-autoa täyteen innostuneita karjatilayrittäjiä ja varusteita, jotka soveltuvat työvaihtoon paikallisilla tiloilla. Lähdimme Suomesta pakkasen ja lumen keskeltä ja yhtäkkiä näkökentässämme olikin vihreydessä laiduntavia lampaita.
Seitsemän suomalaista karjatilallista työskenteli walesilaisten kollegoiden luona vaihtoviikolla. Kuskina ja ohjaajana pääsin aitiopaikalle, kun viljelijävaihtajat kohtasivat pihoissa hiukan jännittyneinä ja kun hakiessa huomasi, että yhteinen sävel oli löytynyt. Välillä oli vaikea saada vaihtaria mukaankaan, kun lampaiden siirto oli pahasti kesken. Mentiin sitten yhdessä tekemään homma loppuun.
Välipalana osallistuimme paikallisen viljelijäryhmän kokoontumiseen, jossa kerroimme suomalaisesta maataloudesta. Ryhmässä jäi mukavasti aikaa keskustella eri ihmisten kanssa. Kun Suomessa viljelijäryhmässä juomme kahvia ja syömme pullaa keskipäivällä, walesilaisryhmässä kokoonnutaan usein illalla ja otetaan ensin alkuolut ja keskustelun lomaan tarvittaessa toiset. Maassa maan tavalla!
Muutenkin tarjoilujen ja järjestelyjen suhteen on rennompi ote, eivätkä puitteet ratkaise vaan tunnelma. Havaitsimme letkeää brittihuumoria tilanteissa, joissa jollain toisella voisi pinna kiristyä. Meidät otettiin todella sydämellisesti vastaan kaikkialla ja osaksi heidän arkeaan erityisen aidolla tavalla. Kurahousut jalkaan pihassa ja menoksi! Vaihtarimme pääsivät siirtämään eläimiä, lääkitsemään, lypsämään, ruokkimaan ja kaikkea muuta mitä päivän töihin sattui kuulumaan. On aivan eri asia katsella tekemistä, kuin tehdä yhdessä toisen kanssa.
Walesilainen huolettomuus ja joustavuus on sekä mahdollisuus että uhka. Se voi näyttäytyä hiukan fokusoimattomana johtamistyylinä, mutta toisaalta ehkä juuri tietynlaisen rentouden takia yrittäjät jaksavat painaa pitkää päivää ja tehdä työtään eläkeikään saakka. Asioita ei aina oteta niin vakavasti ja saadaan voimaa tiiviistä perhe- ja kyläyhteisöstä. Tiukan paikan tullen kyetään tekemään nopeitakin päätöksiä.
Tunnelmia vaihtotiloilta
Marjaana Manniin paikallisten vieraanvaraisuus, avoimuus ja yhteisöllisyys tekivät vaikutuksen. Maisemat hivelivät silmiä ja Marjaana huomasi, että Wales ei olisi mitään ilman laidunnusta. ”Viljelijävaihtomatka oli ikimuistoinen. En unohda tätä reissua kanssanne koskaan!”
Laiduntaminen on osa läpinäkyvyyttä ja parantaa kotieläintuotannon hyväksyttävyyttä. Jaakko Jussila pääsi tutustumaan vaihtotilallaan myös hiehojen ja lampaiden talvilaidunnukseen rehujuurikaspelloilla yhdessä uusiseelantilaisen työntekijän Jeremy Kilgourin kanssa. ”Oli ihan eri asia tehdä toisen kanssa kuin vain katsella!”
Jenni Harmaajärvi pääsi kiertämään laitumia laajalla alueella yhdessä Morgan Tudorin kanssa. ”Vehreissä maisemissa sielu lepäsi! Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka 500 lehmän karjassa pystyy hoitamaan sujuvasti työt erilaisten laidunporttien ja kulkureittien avulla ja kuinka lehmät ovat ihanan rauhallisia. Näin paljon sellaista, mitä en näe Suomessa! Walesilaisten yrittäjien yleinen suhtautuminen tautisuojauksiin oli suomalaisin silmin varsin huoletonta”.
Tero Hosike oli Yeomans Ranchilla vaihdon ajan ja pääsi syvällisiin keskusteluihin maatalouden nykytilanteesta. Walesilainen rentous monessa asiassa miellytti Teroa. ”Oli hieno kokemus kertoa suomalaisesta maataloudesta paikallisessa viljelijätapaamisessa ja olla oikeasti osa Yeomansien työpäivää vaihtotilalla”. Hän teki myös erilaisia lääkityksiä vaihtotilalla ja hämmästyi suurista eroista maiden tuotantosäännöissä. Suomessa oleva tiukka valvonta tuo meille paljon lisätyötä ja -kustannuksia verrattuna Walesiin.
Johanna Vakkamäki ja Juho Ruuhijärvi työskentelivät yhdessä useammalla eri maitotilalla, jotka olivat paikallisestikin suuria yksiköitä lehmämäärien vaihdellessa 500-1100 lehmän välillä. ”Lypsykarjatiloilla Walesissa tautitilanne on huonompi kuin Suomessa. Meille tuttuja tautisulkuja ei vieraille tuolla ollut ja eläinliikenne oli melko vapaata. Walesilaiset kolleegat olivat todella vieraanvaraisia ja ystävällisiä sekä kertoivat mielellään tuotannostaan ja tilastaan”.
Lauri Lähteenmäki pääsi vaihtonsa aikana näkemään monia eri yksiköitä jopa Englannissa asti. Rakennuskanta oli hyvin erilaista ja Walesissa rakennetaankin todella edullisesti Suomeen verrattuna -esimerkiksi 900 puntaa per kasvatuspaikka. ”Liikuin kahden eri loppukasvatustilan johtajan matkassa ja oli havainnollista nähdä, kuinka todella erilaisilla johtamistyyleillä he toimivat päästen kumpikin hyviin tuloksiin.”
John Yeomans perheineen oli vaihdon yhteyshenkilö Walesissa. Hän vietti eniten aikaa vaihtoviljelijänsä Teron sekä naapurissa olleen Marjaanan kanssa. ”Heidän intonsa ja ylpeytensä karjanpitoa kohtaan oli upeaa katsottavaa ja kuultavaa".
Kuvassa kaikki suomalaiset vaihtarit sekä vaihdon koordinaattorina toimineen Yeomans Ranchin John ja Sarah Yeomans sekä Grace Stanhope ja Tom Yeomans. Viljelijävaihtoa ideoivat ja ohjasivat ProAgria Länsi-Suomen Arki-hankkeen Anu Ellä ja Anna Okkonen.