Yllättääkö ensi talvi muutkin kuin autoilijat?

Kampanja kolahti

Viime talvena kukaan ei välttynyt huomaamasta astetta alemmas -kampanjaa. Energiansäästöä tuettiin resursoimalla neuvontaan ja muutenkin hyvällä yhteistyöllä eri tahojen kesken. Kaikki viestivät. Ja suomalaiset säästivät. Kun kampanjan tavoitteena oli 5 % säästö, toteutuma oli loppuvuoden kuukausina Energiaviraston tiedotteen mukaan peräti 7-10 prosenttia. 91 % kuluttajista ilmoitti säästävänsä energiaa. Fingridin Tuomas Rauhalan mukaan erityisesti talvikuukausien sähkön säästöllä oli erittäin merkittävä vaikutus sähkön riittävyyteen haastavimmilla jaksoilla.

Energianeuvonnan vuosipäivänä syyskuun lopulla kokoonnuttiin kaikissa Suomen maakunnissa sidosryhmien kesken pohtimaan keinoja auttaa ja neuvoa asukkaita. Talvesta selvittiin kansainvälisesti katsottuna loistavasti, kansallisena tulkintana ainakin pelättyä paremmin ja käytännössä kaikkien mielestä kriisillä oli myös hyviä puolia. Energianeuvonnan vuosipäivässä mietitään nyt, miten kannustetaan säästämiseen ja kulutusjoustoon ja mikä on nyt toisin. 

Pörssisähkön muuttuva status

Pörssisähkösopimuksen houkuttelevuus kärsi hintojen noustessa. Sittemmin suosio kasvoi niin, että pörssisähkösopimusten osuus nousi valtakunnallisesti 50 prosenttia vuoden 2022 aikana, ollen vuoden lopussa noin 14 % vähittäismyyntisopimuksista. Keväällä 2023 isoimpien sähkönmyyjien uusista sopimuksista pörssisähkösopimus oli yleisin sopimustyyppi, mutta syksyn tullen kiinnostus määräaikaisiin sopimuksiin kasvoi jälleen, kun sähkön hinta määräaikaisissa sopimuksissa jälleen laski kohtuulliselle tasolle (IS 14.8). Elokuun lopun hintapiikin jälkeen Lumme-energian asiakaspalvelunumerossa oli lähes mahdotonta päästä läpi määräaikaissopimusten kysynnän räjähdettyä. 

Useimmilta sähköyhtiöiltä löytyy nyt myös pörssisähkön ja kiinteähintaisen sopimuksen välimuoto, missä asiakasta palkitaan maksun alentamisella, jos sähköä käytetään edulliseen aikaan ja päinvastoin. Uusi sopimusmaailma ohjaa joka tapauksessa kuluttamisen aikaisempaa parempaan ajoittamiseen niin yksilön, kuin yhteiskunnankin kannalta.

Ehkä edullisempi, mutta eläväisempi sähkön hinta

Suomi on osa Euroopan yhteismarkkinaa myös sähkössä. Sähköomavaraisuutemme on viime syksyn tilanteeseen verrattuna parempi. Energiateollisuuden Jukka Leskelä arvioi keväällä Suomenmaan artikkelissa, että sähkön hinta ei nouse yhtä voimakkaasti talvella, joskin kovilla pakkasjaksoilla sähkö väistämättä kallistuu tuulisähkön tuotannon ollessa vähäistä ja sähkön tarve suurta. Ostopuulla tai pelletillä kotiaan lämmittävät kilpailivat lämpö- ja CHP-laitosten kanssa samoista polttoaineista Venäjän tuonnin tyrehdyttyä. Silti sähkölämmittäjät ovat ankarimmin energian hintojen armoilla, kun sähköä on huono hankkia varastoon, vaikka sitä ajoittain halvalla saisikin.

Pörssisähkösopimus on ehkä tehokkain opettaja kulutusjoustoon. Kalliin sähkön säästäminen on kaikkien etu. Kulutuksessa voi joustaa myös tulisijoilla, saunomisen ja koneiden käytön ajoittamisella ja lämpöpumputkin tasaavat kulutuspiikkejä. Lämpötilan laskeminen jopa useammalla asteella on mahdollista ainakin hetkellisesti ja kaikkia tiloja ei tarvitse lämmittää yhtä paljon, jos asuinneliöitä on runsaasti. Jopa ilmalämpöpumpulla voi varastoida lämpöä rakenteisiin, kun tiedossa on kylmä jakso ja sähkö on sitä ennen edullista.

Isot nielut haltuun

Tärkeää on myös tuntea oman kulutuksen profiili ja mihin energiaa oikeasti kuluu. Energiansäästö voi parhaimmillaan olla koko perheen harrastus ja esimerkiksi suihkukäyntien harventamisesta ja lyhentämisestä voidaan tehdä pieni keskinäinen kilpailu tai kannustaa siihen pienin palkinnoin. Hyvinvoivempi iho ja hiukset ovat jo houkuttava palkinto itsessään.

Arto Pahkin Fingridiltä tiivistää Ylen artikkelissa 21.8.2023 neljä tärkeintä sähkösyöppöä, joiden ajoittamista kannattaa miettiä: sähköuunin käyttö, sähköauton lataus, saunominen ja lämpimät suihkut. Energiaa – tai ainakin euroja – voi siis säästää suunnittelemalla. Pitkäkestoiset ja tyypillisesti investointeja vaativat muutokset säästävät kuitenkin ilman päivittäisiä ponnisteluja. Kodin rakennus- ja lämmitystekninen energiatehokkuus on yhä tärkeämpi kiinteistön arvon määrittäjä ja varsin pysyväluonteinen keino säästää energiaa. Varjopuolena on, että harva energiaremontti tai lämmitysmuodon vaihtaminen hoituu edullisesti eikä kaikilla ole siihen varaa.

Kirjoittaja: Maarit Kari, Alueellinen energianeuvonta Etelä-Savo