Rehumaissin viljelyä Keski-Suomessa – no hei, miks ei?

Rehumaissi viihtyy kivennäismailla

Maissi kylvetään keväällä vähintään +8 asteen lämpöiseen maahan. Yleensä maissin esikasvatukseen käytetään biohajoavaa katetta, eli maissi kylvetään erillisellä kylvökoneella katteen alle, jotta kasvuolosuhteet olisivat mahdollisimman suotuisat ja kylvöaika mahdollisimman aikainen. Halla, liiallinen kuivuus tai märkyys vaikuttavat maissin kasvuun alkukasvukaudella todella paljon. 

Maissi on hallalle arka ja jos vesi seisoo pellolla, ei maissi kovin hyvin sellaisella pellolla menesty. Pellon on siis oltava melko tasainen. Painannekohtia, joihin vesi pääsisi kertymään, ei maissipellolla saisi olla. Parhaiten maissi kasvaa karkeilla kivennäismailla, koska se läpäisee hyvin vettä, mutta myös muilla maalajeilla kasvu onnistuu hyvin, kun maan rakenne ja ojitus ovat kunnossa. Maissille parhaat lohkot ovat myös muodoltaan sellaisia, mistä sato on helppo korjata, koska epäsäännöllisiä lohkoja on hankala kylvää ja sieltä on vaikeampi korjata sato. Maissipellon muokkaus on hyvä tehdä joko syksyllä äestäen 15-20 cm:n tai keväällä 10 cm:n syvyyteen. Lietelannan käytössä maissilohkoilla on syytä muistaa, että maissi ei kasva märässä maassa, joten lietteen levityksen jälkeen on hyvä antaa maan kuivahtaa kunnolla. Lohkon valoisuus on hyvä myös huomioida, koska maissi tarvitsee paljon valoa kasvuunsa.

Rehumaissin kylvämiseen ja sadonkorjuuseen tarvitaan siihen soveltuvat työkoneet. Kylvö katteen kanssa onnistuu erityisellä kylvökoneella, sillä kone vetää katteen samalla ajokerralla kylvetyn siemenen päälle, ruiskuttaen samalla maavaikutteisen rikkakasviaineen. Tätä kylvömenetelmää kutsutaan Samco-tekniikaksi. Kasvuunlähtöä saadaan aikaistettua ja näin pidennettyä kasvukautta. Syksyllä sato korjataan ajosilppurilla, jossa on erillinen leikkuupöytä maissia varten. Erityisien koneiden hankinta tuo omat haasteensa rehumaissin viljelyyn. Urakoitsijoiden tarjoamien palvelujen kartoitus kannattaakin tehdä ensimmäisten asioiden joukossa, kun rehumaissin viljelyä aletaan suunnittelemaan.

Maissi kasvaa melko hitaasti heinäkuun puoliväliin asti. Jos maissisadosta haluaa hyvän, rikkakasvien torjuntaan kannattaa panostaa, sillä alkukesän kasvuvauhti ei kerkeä tukahduttamaan rikkakasveja alleen. Maissi on korjuukypsää syyskuun lopussa - lokakuun alussa, kun jyvät ovat taikinavaiheessa. Kun ilman lämpötila laskee alle -4 asteen, on maissi korjattava siitä viikon kuluessa. Maissi lopettaa kasvunsa ensimmäisiin pakkasiin. 

Kokemuksia rehumaissin viljelystä Keski-Suomessa

Keski-Suomessa rehumaissin viljely onnistuu ja se tuottaa runsaan kuiva-ainesadon, kun kasvukauden sääolosuhteet ovat optimaaliset ja kasvukausi mahdollisimman pitkä. Panostaminen kasvuston perustamiseen biomuovin avulla, sekä lannoituksen ja rikkatorjunnan maksimointiin tuovat onnistumiseen varmuutta. Maksimaaliseen satoon tähdätessä toimenpiteet kuormittavat peltomaan kasvukuntoa paljon, joten maissin viljely vaatii myös suurta huomiota viljelykiertoon ja maan kasvukunnon ylläpitoon. 

Rehumaissia käytetään nautojen ruokinnassa säilörehun seassa. Maissisäilörehun sekoitussuhde on kolmasosa maissirehua ja loput säilörehua. Pelkästään maissirehua ei tämän hetken tiedon mukaan kannata syöttää, koska se saattaa aiheuttaa lehmän elimistöön tulehdustilan. Sekoitettuna ja kohtuullisena määränä käytettynä naudan ruokinnassa, maissi antaa lisää maistuvuutta, kasvua, maitotuotosta ja – pitoisuuksia. 

Keski-Suomen korkeuksilla kasvukausien olosuhteet vaihtelevat paljon ja maissin tähkä ei ehkä pysty kehittymään tarpeeksi suureksi ja siksi sen tärkkelyspitoisuus voi jäädä alhaiseksi. Maissin viljelyyn kannattaakin suhtautua kokeilumielessä, koska sadon onnistumiseen vaikuttaa niin monta erilaista osa-aluetta. Kasvinjalostus kehittyy koko ajan ja kuka ties tulevaisuudessa saatamme nähdä yhä enemmän korkeita ja komeita maissikasvustoja Keski-Suomessa.

Naudanlihantuottaja Lauri Jaatinen Toivakasta kokeili rehumaissin viljelyä pari vuotta sitten. Kahden peräkkäisen kesän viljelykokemukset olivat positiiviset, mutta eivät saaneet jatkoa nopeasti kohonneiden kustannusten vuoksi. Rehumaissin kylvön yhteydessä käytettävän katemuovin hinta nousi niin paljon, että riski kasvoi liian suureksi. Rehumaissi on muutenkin viljeltävyydeltään korkean riskin kasvi, joten yllättävät hintojen nousut tekevät rehumaissin viljelyn kannattamattomaksi. Kahden kesän viljelyn perusteella rehumaissin viljely onnistui Mäntyniemen tilalla hyvin. Rehumaissi on järkevä kasvi viljellä, kun perustamis- ja korjuukustannukset ovat kohtuulliset ja viljelytoimet menevät nappiin. Kuivuudelle rehumaissi ei ole arka, mutta vesitalous täytyy silti olla pellolla kunnossa. Se on myös viisas kasvi, sillä se pystyy säätelemään itseään ympäristön vaikutuksien mukaan erittäin hyvin. Liiallista kosteutta ja seisovaa vettä rehumaissi ei kestä. 

Tulevaisuudessa Jaatinen jatkaisi rehumaissin viljelyä mieluusti sen suuren satopotentiaalin vuoksi. Rehumaissin käyttö appeen seassa laski viljankulutusta nautojen ruokinnassa. Aperuokinnassa rehumaissia sekoitettiin säilörehun kanssa rehuanalyysien mukaisessa sopivassa suhteessa. Rehumaissin osuus lisäsi myös appeen maittavuutta.

Jaatinen muistuttaa, ettei rehumaissia kannata viljellä säilörehupinta-alan kustannuksella, sillä korkean riskin viljelykasvina rehumaissille olisikin hyvä löytyä säilörehupinta-alan ulkopuolinen ala. Säilörehun viljely on varmempaa ja sitä täytyy tehdä niin paljon kun eläimet sitä tarvitsevat. Kokeilumielessä rehumaissin viljely on Jaatisen mielestä erittäin suositeltavaa. Hän kannustaakin viljelijöitä kokeilemaan rehumaissin viljelyä eläinten ruokinnan positiivisten vaikutusten lisäksi siitä syystä, että maissi on erittäin hyvä maanparannuskasvi ja tuo tullessaan monipuolisuutta viljelykiertoon.

Blogitekstin on kirjoittanut Hanna-Maria Laukkanen Ilmastonmuutokseen varautuva viljelijä -hankkeessa. Hanketta toteuttaa ProAgria Keski-Suomi ry/Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus. Hanke on EU -osarahoitteinen maaseuturahaston hanke.