Ravinnetalous hybridimoodiin – rahoitustakin ravinteiden kierrätykseen

Kuluvan kasvukauden lannoitehankinnat – ja kohta kylvötkin – on käytännössä tehty. Bensamittarilla noin eurolla nousseen litrahinnan aiheuttama harmistus haalistuu huomattavasti, kun miettii, mitä on tapahtunut lannoitteiden hinnoille. Pieniä säästöjä polttoainekuluissa voi tavoitella taloudellisella ajotavalla, mutta strategisten valintojen merkitys on huomattavasti suurempi. Haastetta lisää vielä seikka, että ratkaisut eivät muodostu vain valinnasta, vaan niiden yhdistelmistä hybridimallista.

Lannoitteiden hinnat lähtivät nousuun jo syksyllä. Hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut edelleen lannoitteiden hintaan, mutta myös saatavuuteen. Suuri syy hinnan nousuun on energian hintakehitys ja seurannaisvaikutuksena energiaintensiivisen tuotannon kallistuminen. Kun energia hinta nousee, vaikutus esimerkiksi tavanomaisessa maidontuotannossa on kolminkertainen lannoitteiden, rehun tuotannon energian ja tuotantorakennuksen energian muodossa. Luomutiloillakin polttoaineen kautta vaikutus on yli kaksinkertainen.

Ravinnetalous muuttumassa ratkaisujen yhdistelmäksi

Kaikissa kriiseissä on myös positiivisia vaikutuksia. Kotieläintilojen lanta kiinnostaa nyt enemmän kuin kymmeniin vuosiin. Lannan arvoa ravinteena lisää, että se on sellaisenaan käyttökelpoista lannoitetta, muistuttaa vuoden 2021 Bionääri Luostarisen Sari Lukesta. Muut ravinnepitoiset biomassat, kuten peltobiomassat ja erilaiset sivuvirrat on käytännössä prosessoitava jollain tavalla. Tavallisimmin kompostoimalla, biokaasuprosessissa tai niiden yhdistelmänä. Saria haastateltiin Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön -hankkeen puitteissa erillisen jutun pohjalle, mutta viittaan häneen joiltain osin myös tässä kirjoituksessa.

Lannalle ja useimmille muillekin orgaanisille lannoitteille on luontaista laimea ravinnepitoisuus. Lisäksi, vaikka fosforia on turkislantaa lukuun ottamatta vähemmän kuin typpeä, sitä on kuitenkin melko runsaasti ja kotieläintiloilla ainakin lähipelloilla fosforia on pelloilla jo valmiiksi runsaasti. Lanta on silti sellaisenaan sopiva lannoite nurmen perustamiseen ja palkoviljoilla. Lisäksi perunalla ravinnetarpeet ovat lähellä lannan ravinnesuhteita.

Lannan prosessointi parantaa sen kuljetus-, levitys- ja varastointiominaisuuksia. Kuva: Maarit Kari.

Jotta lanta ja muut kierrätysravinteet olisivat helpommin ja laajemmin käytettävissä, tarvitaan ainakin osalle biomassoista korkeampaa jalostusastetta: lisää väkevyyttä ja parempaa kuljetus-, levitys- ja varastointiominaisuutta. Biokaasuprosessi jalostaa biomassojen ravinteiden käyttökelpoisuutta monella tapaa, mutta prosessi ei väkevöi tuotetta. Luostarisen Sari tähdensi, että jalostuneemmat tekniikat soveltuvat isoihin laitoksiin, jotta ne olisivat taloudellisesti toteutettavissa.

Lannassa on rahanarvoisia ravinteita. Mikäli ravinnekilot arvotetaan seuraavasti: ei-liukoinen typpi 1 e/kg, liukoinen typpi 3 e/kg, fosfori 1,9 e/kg ja kalium 0,7 e/kg, on tonnissa lantaa yli kymmenen euron ravinteet.

Biokaasuprosessissa typen liukoisuus lisääntyy, korostaa Sari Luostarinen. Lannassa liukoista typpeä on jo valmiiksi melko paljon, mutta peltobiomassoissa ja monissa muissa biokaasulaitoksen syötteissä liukoisen typen osuus voi olla hyvin vaatimaton. Monet syötteet, kuten biojätteet, jäisivät muutenkin ruoantuotannon ulkopuolelle elleivät ne ohjautuisi biokaasulaitokselle ja edelleen lannoitteeksi. Keskisuuri biokaasulaitos on siis ilman korkeaa mädätteen jalostusastettakin alueen ravinnetaloudelle valtava palvelus.

Kasvit mukaan hybridimalliin

Viljelykasveille kriittisimmän ravinteen, typen, hinta on eniten riippuvainen energian hinnasta. Typpi on myös kierrätyslannoitteiden tyypillinen pullonkaula. Muilta osin kierrätyslannoitteista saa hyvin ravinteita. Multa- ja turvemailla säästöt typpilannoituksessa ovat merkittävä.

Soittokierros keskusliikkeisiin paljastaa, että nurmipalkokasvien kysyntä on keskusliikkeissä ollut selvästi kasvussa, samoin erilaisten saneerauskasvien. Herne ja härkäpapu on myyty loppuun. Naturcomilla ja Lantmännenillä kuitenkin luvataan, että nurmipalkokasvien siemeniä on edelleen saatavilla ja myös Hankkijalla on jonkin verran varastoja. Biologinen typensidonta on rahanarvoinen tuki ravinnetaloudessa. Typensitojakasvit tarvitsevat viihtyäkseen myös hyvän kasvualustan. Maan kasvukunnosta huolehtiminen onkin pitkäjänteiden prosessi, jonka hyötyjä korjaavat nyt viljelykierrosta ja maan orgaanisen aineksen saatavuudesta jo aiemmin huolehtineet viljelijät.

Ainakin tulevilla kasvukausilla kotieläin- ja kasvinviljelytilojen yhteistyön lisääminen on hyödyttää molempia osapuolia, ei vain lannan, vaan myös pellon käytön näkökulmasta. Erityisesti öljykasvit ja peruna hyötyvät nurmen maanparannusvaikutuksesta ja ne hyödyttävät myös tulevia nurmia. Peruna pystyy hyödyntämään myös maan luontaisia typpivarastoja tehokkaasti ja on siksi erittäin vaatimaton typpilannoituksen suhteen erityisesti multavilla mailla.

Nuorkarjan laidunnukseen on hyvä kartoittaa rantaniittyjä ja muita soveltuvia alueita. Siitä hyötyy myös luonnon monimuotoisuus ja vesistöt.

Rahoitusta kierrätysravinteiden jalostamiseen, tuottamiseen ja kehittämiseen

Kierrätysravinteiden jalostaminen vaatii tyypillisesti energiaa ja investointeja. Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta rahoitetaan sekä kokeiluja että tuotantotoiminnan käynnistämistä. Rahoituksen saamisen edellytyksenä on ravinnekierrätyksen edistäminen, ravinnetuotteiden tuottaminen ja TKI-hankkeissa jonkin uuden asian pilotoiminen. Rahoitusta ovat saaneet muun muassa hevosenlannan prosessointi lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi, biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen jalostaminen lannoitteeksi sekä järviruokoliiketoimintaketjun kehittäminen. Kokeiluohjelman rahoituksessa neuvoo Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja sopivan rahoituslähteen tunnistamisessa sekä rahoitushakemuksen tekemisessä auttaa Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön (MARIKA) -hanke. Nyt on H-hetki toteuttaa ravinnekiertoon liittyviä innovaatioita ja tuotannollista toimintaa.

MARIKA-hankkeessa järjestetään maksutta ryhmä- ja henkilökohtaista neuvontaa, työpajoja sekä webinaareja ravinnekierron kehittämisen tueksi. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä hankekoordinaattori Karoliina Aaltoon ProAgria Keskusten Liitosta.

Merkkaa muistiin nämä tulevat tapahtumat ravinteiden kierrätysteemoista:

• Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman rahoitusmahdollisuudet -webinaarissa 7.6. päästään tutustumaan jo rahoitettuihin hankkeisiin, joissa edistetään ravinteiden kierrätystä. 
• Biotalouden menestystarinat – ravinteiden kierron ideat käytäntöön -webinaarissa 28.6. kuullaan esimerkkejä biotalouden menestystarinoista ja neuvotaan ravinteiden kierrätyksen kehittämisessä eteenpäin.
• Ravinteiden kierrosta kiinnostuneille on ohjelmaa myös Farmari-maatalousnäyttelyssä 30.6.–2.7. Mikkelissä. 

Lisätietoa näistä ja muista alan tapahtumista Energiatehokkaasti.fi-sivuston tapahtumakalenterissa. 

Ravinnekiertotuki vihdoin valmisteilla

Paljon puhuttu ravinnekiertotuki (kulkenut myös nimellä ravinnekiertokorvaus) on tarkoitettu edistämään lantojen ja luonnonbiomassojen ohjautumista biokaasulaitokseen ja edelleen ravinnemarkkinoille, on kommentointikierroksella toukokuun 30. päivään saakka. Maa- ja metsätalousministeriössä toivotaan ajatuksia komission käsittelyn alla. Valmisteilla oleva ravinnekiertotuki sisältää myös mahdollisuuden ravinteiden maltilliseen rikastamiseen mineraalisilla lannoitteilla. Reskolan Veli-Pekka MMM:stä kertoi, että ravinnekiertokorvaus on suunniteltu maksettavaksi biokaasulaitoksessa käsiteltyjen lannan ja vesistökasvillisuuden fosforikilojen perusteella. Tukimalli on arvioitu tulevan käyttöön vuoden vaiheessa. Tutustu aineistoihin ajankohtaistiedotteessa (energiatehokkaasti.fi).

Kirjoittaja: Maarit Kari