Puintikauden jälkeen on aika suunnata katseet maan alle – asiantuntijan viisi vinkkiä maan kasvukunnon havainnointiin

Maan kasvukunnon testaaminen on kannattavaa ja mielenkiintoista. Kuoppatestin tekeminen on lisäksi melko yksinkertaista. Kasvintuotannon asiantuntijamme Henna Latvala ProAgria Etelä-Pohjanmaalta kertoo, mitä kaikkea yksinkertaisella kuoppatestillä saadaan selville kunkin peltolohkon maan kasvukunnosta.

Maan kasvukunnon havainnointi auttaa huomaamaan fysikaalisia tekijöitä ja ongelmia, jotka vaikuttavat maan sadontuottokykyyn. Maan mururakenne kertoo mm. maan rakenteesta ja ilmavuudesta, multavuudesta sekä vedenläpäisykyvystä, jotka ovat hyvän sadontuoton edellytyksiä.

Hyvällä maan kasvukunnolla on myös taloudellista merkitystä, sillä hyvä maa oikeilla kasvivalinnoilla tuottaa parempaa satoa, vähentää lannoitustarvetta ja kestää paremmin sään ääri-ilmiöitä. Maan kasvukunnon saattaminen tasapainoon on jo itsessään myös ilmastoteko, jotta pelto sitoo mahdollisimman paljon hiiltä.

Voit katsoa aiheesta myös lyhyen videon ProAgrian YouTube-kanavalta.

1. Heitä lapio olalle ja marssi pellolle

Testin haastavin vaihe taitaakin olla siinä, että löytää aikaa sen tekemiseen ja päättää tarttua lapioon ja lähteä pellolle. Kuoppatesti tehdään mielellään kasvukauden aikana tai heti sadonkorjuun jälkeen. Maa ei saisi olla liian kuivaa eikä liian märkää.

”Asiantuntijan avulla saat kokeneen näkemyksen asiaan, vertailutietoa ja vinkkejä ongelmien ratkaisuun. Lisäksi keskustelu kuopan äärellä on yleensä oikein antoisaa”, kannustaa Henna.

Maan kasvukunnon havainnointiin riittävät välineiksi lapio, vesipullo, puukko, penetrometri ja MARA-kortti. Murutestiin soveltuu hyvin vaikkapa jääpalarasia. Kännykkä on hyvä olla mukana, sillä havainnot on hyvä ikuistaa kuvina myöhempää tarkastelua varten. Kuvassa ProAgrian asiantuntijat Kauhavalla: vasemmalta Heli Nummijoki-Lahti, Henna Latvala MARA-kortti kädessä, Juha Sohlo, Henna Satokangas, Suvi Alatalo, Hannu Kivisaari penetrometrin kanssa ja Meri-Tuuli Kemppainen.

2. Iske lapio maahan ja kaiva kuoppa

Kaiva lapion levyinen kuoppa ja leikkaa koskemattomasta reunasta lapiollinen maata tarkasteltavaksi ja arvioi maan rakennetta MARA-kortin avulla.

”Tämä on mielestäni testin kivoin vaihe, kun saa kirjaimellisesti laittaa sormet multaan ja havainnoida eri aistien avulla, mitä maa kertoo meille hyvinvoinnistaan”, Henna jatkaa.

Tarkastele maan kerroksellisuutta, havainnoi tiivistymiä, arvioi kokkareiden ja murujen muotoja sekä hajoamista tunnustelemalla kokkareita ja muruja sormiesi välissä. Havainnoi maan väriä ja haista sen hajua. Etsi lieroja tai niiden tekemiä käytäviä. Tutki jäljellä olevien kasvien juurien syvyyttä, kasvutapaa ja kuntoa sekä juurikanavia maassa.

Hannu Kivisaari nostaa yhtenäisen maakerroksen kaivetusta kuopasta. Suvi Alatalo auttaa MARA-kortti kädessä ja viljelijä Pekka Paavola tarkkailee takana.

Halkaise kasvi tarkastellaksesi juurien kuntoa ja kasvutapaa. Takana näkyy maantiiviysmittari penetrometri.

3. Tee pudotus- ja murutesti

Ota molemmin käsin reilun kokoinen pala maata ja pudota se noin puolen metrin korkeudelta maahan. Havainnoi, kuinka helposti maa-aines hajoaa eri kokoisiksi ja muotoisiksi muruiksi. Valitse muutama sormenpään kokoinen muru ja testaa murukestävyys kuoppalevytestillä. Sen avulla saat tietoa maan edellytyksistä säilyttää hyvä rakenne ja riittävä ilmatila ja kosteus ilman liettymistä.

”Työn ei aina tarvitse olla niin vakavamielistä puurtamista. Tähän osaan saa helposti lisää leikkisyyttä, jos on mahdollista ottaa pellolle mukaan lapsia tai löytää itsestään sisäinen lapsi pudottelemaan maakokkareita”, vinkkaa Henna pilke silmäkulmassa.

Henna Latvala on ottanut muutaman maanokareen kuoppalevylle ja testaa murutestillä, säilyvätkö ne ehjinä, liettyvätkö vai hajoavatko liotettaessa.

4. Mittaa maan tiiviyttä

Maan tiiviys vaikuttaa monin tavoin kasvuolosuhteisiin, joita voit kohentaa erilaisilla toimenpiteillä. Voit mitata sitä maantiiviysmittarilla eli penetrometrillä. Ilman mittaria voit tehdä silmämääräisiä havaintoja myös kaivamastasi kuopasta.

”Myös kasvien juurien kasvusuuntaa havainnoimalla saat tietoa maan eri kerrosten tiivistymistä. Jos kasvin juuret ovat yhtäkkiä alkaneet kasvaa vaakasuuntaan tietyssä syvyydessä, on se merkki siitä, että seuraava maakerros on liian tiivis juuri tuolle kasville. Silloin maanmuokkaustapaa ja erityisesti ajankohtaa ja olosuhteita olisi syytä tarkistaa. Painavilla koneilla työskentely liian märissä olosuhteissa on suurin syy pellon tiivistymiseen.

Tilannetta voi korjata muuttamalla muokkauskäytäntöjä, viljelemällä kierrossa vahvajuurisia (saneeraus)kasveja ja lisäämällä orgaanista ainesta peltoon”, opastaa Henna tulkitsemaan tiiviystestin havaintoja.

Penetrometrillä mitataan maan tiiviyttä eri syvyyksissä. Juha Sohlo tarkkailee maan kerrostumia kaivetusta kuopasta. Etualalla näkyy penetrometri.

5. Kurkista kuoppaan

Voit mitata maan vedenimeytymiskykyä yksinkertaisella pullotestillä. Kaada kaivamasi kuopan pohjalle vettä ja tarkkaile, kuinka nopeasti vesi imeytyy maaperään.

”Maan imeytymiskyky riippuu maalajin ja multavuuden lisäksi maan mururakenteesta, kosteusolosuhteista, tiivistymisestä, kaltevuudesta ja kasvipeitteestä. On tärkeää tunnistaa kunkin peltolohkon perusominaisuudet, jotta sen tarjoamat kasvuolosuhteet voidaan huomioida optimaalisesti viljelykierron kasvivalinnoissa”, summaa Henna testin lopuksi.

Kaada vettä kuopan pohjalle ja tarkkaile, kuinka nopeasti vesi imeytyy maaperään.

Jos havaitset maan kasvukunnossa tarvetta tehdä korjaavia toimenpiteitä, voit pyytää ProAgrian asiantuntijaa tilallesi tekemään tarkempia analyyseja maan kasvukunnosta ja toimenpidesuunnitelmaa maan kasvukunnon parantamiseksi.

ProAgriassa on meneillään toista vuotta kaksi kansainvälistä hanketta, Climate Smart Advisors ja Climate Farm Demo, joissa pyritään oppimaan, etsimään ja kokeilemaan asiantuntijoiden ja viljelijöiden kanssa erilaisia käytännön toimenpiteitä 25 pilottimaatilalla. Toimenpiteiden on tarkoitus auttaa tiloja sopeutumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin. Yksi teema-alue hankkeissa keskittyy erityisesti maan kasvukunnon ilmastovaikutusten testaamiseen.

Climate Smart Advisors -hankkeessa koulutetaan ProAgrian asiantuntijoita Communities of Practice -vertaisoppimisryhmissä huomioimaan erilaisia ilmastotoimenpiteitä tiloilla. Vastaavia toimenpiteitä tehdään kaikissa EU-maissa yhteensä 1500 tilalla, jolloin saadaan Euroopan laajuisesti tietoa erilaisten toimenpiteiden soveltuvuudesta ja vaikuttavuudesta Euroopassa. Tavoitteena on jo hankkeiden aikana vuosina 2023–2029 vähentää maatalouden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä 35 %.