Pää kylmänä – jalat lämpimänä

Monet meistä eivät muista tai ole edes eläneet 70-luvun energiakriisiä. Asutustilan lapsena muistan sen hämärästi, mutta maidontuotantotilalla yksinkertaista ruokaa ja polttopuuta sentään riitti. Sähkö saatiin vasta 60-luvun lopussa. Kuluvalla vuosituhannella elintärkeitä hyödykkeitä, kuten ruokaa, lämpöä ja vettä on totuttu halpuuttamaan, kilpailuttamaan, pitämään itsestäänselvyytenä ja myös tuhlaamaan. Vain vapaaehtoisilla valinnoilla saa olla kunnon hinta.

Kotieläintuotannossa tilakoon kasvu on ollut lähes välttämättömyys, ja sen on puolestaan mahdollistanut maatalouden sähköistyminen. Sähköä ja älyä on tullut tosin myös muille tuotannon aloille, mutta kotieläintuotannossa sen merkitys on aivan omaa luokkaa, samoin kasvihuonetuotannossa. Sähkö on tullut myös liikenteeseen. Ensin raiteille, sitten maanteille – ja kevyen liikenteen väylille.

Sähkö on edelleen siunaus

Suomessa olemme saaneet nauttineet käytännössä Euroopan halvimmasta sähköstä. Sähkö on energiatehokas ratkaisu mm. eläinten ruokinnassa. Sähkö mahdollistaa älykkään ja taloudellisen optimoinnin. Lämpöpumpputekniikka moninkertaistaa ostetun kilowattitunnin hyödyn lämmityksessä. Sähkö on käyttökohteessa käytännössä päästötöntä energiaa. Suomessa myös sähkön tuotannon päästöt ovat monia muita maita vähäisemmät. Sähkön tai minkään muunkaan energialähteen varaan ei kuitenkaan pidä nojata yksipuolisesti. Matriisimainen energiatalous on huoltovarmuutta siinä kuin monipuolinen elintarviketuotanto.

Mistä voisi nipistää?

Maatalouden kustannuskriisi iskee kolmitehoisella miekalla jo energian hinnan muodossa: maidontuotannossa kuluu energiaa karkeasti yhtä paljon navetassa kuin viljelyssä. Eläinten ruokintaan tarvittavan rehun lannoitetarve on typpikilojen tuotannon näkökulmasta samaa suuruusluokkaa kuin suora energiakustannus navetassa tai pellolla. Tilakohtaisesti kannattaa energiaremontti aloittaa tilannekartoituksella: mitä energiaa, missä kohteessa ja missä muodossa sitä kuluu. Missä ja miten paljon voisi säästää jo toimintatavan muutoksilla tai pienillä investoinneilla? Millaiset energiainvestoinnit ovat kannattavia? Neuvo- energiapalveluna tämä on käytännössä ilmaista. Energia-asiantuntijoilla kalenterit täyttyvät vauhdilla.

Kotipesä kuntoon

Yksityistalouden osuus energiankäyttäjänä on monella tilalla yllättävän suuri. Energiansäästökeinot ovat myös tutumpia ja riskittömämpiä yksityistalouden puolella. Huonelämpötila on ainakin sähkölämmittäjälle tehokas säästökeino, mikäli sitä on varaa laskea. Lämmitettäviä tiloja voi myös rajata käyttötarpeen mukaiseksi ja makuuhuoneessa riittää oleskelutiloja alempi lämpö. Tuuleta tarvittaessa tehokkaalla läpivedolla ja koneellista ilmanvaihtoa ei saa sammuttaa. Tulisijat leikkaavat ostoenergialaskua, mutta puun laadussa ei pidä säästää.

Iho kiittää nuukaa suihkuttelijaa. Veden kulutusta voi säätää huomaamattomasti myös putkiston painetta alentamalla. Ruoanlaitossa voi käyttää tulisijojen lisäksi myös erilaisia haudutuslaitteita, jotka eivät kuluta juuri hehkulamppua enempää. Myös vuorattu kylmälaukku lyhentää liesi-/uuniaikaa ja houkuttelee maut esiin. Jos induktioliesi on ollut harkinnassa, se kannattaa hankkia nyt. Leipomistalkoista leivinuunin ääressä voi muodostua mukava perinne lasten tai ystävien kanssa. Vierailevat leipurit voivat tuoda leivinuunin lämmittäjälle vaikka jauhoja ja muita värkkejä.

Tuotannossa tarkempana

Maatilan energiasuunnitelma on hyvä työkalu moneen käyttöön. Viime aikoina laskelmia on tehty ensisijaisesti aurinkopaneelin investointitukihakemuksen pohjaksi, mutta peruslaskelmasta on lukuisia muitakin hyötyjä.

Tilojen lämmitys on tuotantosuuntakohtainen alue. Lehmät pärjäävät jopa pakkasessa, kun olosuhteet ovat muuten kuivat ja vedottomat. Lypsyrobotti, lypsyyn ja pesuun liittyvissä tiloissa tarvitaan kuitenkin tarpeelliset lämpötilat. Lämpötilan tarkistamisessa tulee muistaa tuotantoeläinten ja myös ihmisten tarpeet.

Ilmanvaihtoremontti koneellisesta painovoimaiseen ei ole ihan pieni tai kaikkialla edes mahdollinen muutostyö, mutta lämpöenergiassa ja laitesähkössä siinä on suuri säästöpotentiaali. Pesuvesien lämpötiloissa ei kannata säästää. Eri asia on, voidaanko lämpö tuottaa edullisemmin. Ilma-vesi-lämpöpumppu on maalämpöä edullisempi ratkaisu suoran sähkön tilalle. Lämpöpumppuratkaisut ovat tulleet myös tuotantorakennuksiin ja lämmön talteenotto lannasta on jo tuttua tekniikka. Lämpöpumppuratkaisut ovat kuitenkin isoja investointeja, jotka ensisijaisesti ovat relevantteja saneeraus- ja rakentamishankkeissa.

Maidon jäähdytyksen sähkönkulutusta leikkaa tehokkaimmin lämmön talteenotto tulevasta maidosta, mutta volyymisyistä sitä on vaikea hyödyntää muualla kuin juomaveden lämmittämisessä. Jäähdytyksestä otettu lämpö säästää pesuvesissä.

Valaistus on yllättävän iso sähkönielu. Valaistuksessa voi säästää nopeasti ohjaustekniikkaan panostamalla, mutta valaisimet kannattaa vaihtaa suunnittelemalla. Lähtökohtaisesti valaisin kannattaa kokonaan vaihtaa, sillä led-valaistus vaatii hyvän suojauksen ja on silloin myös pitkäikäinen ja vakuutusyhtiökin kiittää.

Sähköä ei pidä karsastaa

Sähkötoimisia ratkaisuja esimerkiksi rehulogostiikassa ei kannata hylätä tai karsastaa hetkellisen korkean markkinahinnan takia. Traktoritoiminen rehulogistiikka kuluttaa helposti nelinkertaisesti energiaa sähkötoimiseen verrattuna. Ruokinnassa päivittäin tarvittavaa traktoria myös käynnistetään lukuisia kertoja. Onneksi monilta tiloilta löytyy myös lämmintä hallitilaa muualta kuin eläinsuojasta.

Aurinkopaneelit tuottavat tunnetusti huonosti talvikuukausina, mutta jo maaliskuulla tuotantomäärät kohoavat voimakkaasti ja alhainen ulkolämpötila lisää hyötysuhdetta. Aurinkopaneeleja hankitaan ja asennetaan nyt ahkerasti. Mikäli investointi on tukikelpoinen, sopivalla mitoituksella takaisinmaksuajat ovat maltillisillakin sähkön hintaoletuksilla kuuden vuoden luokkaa.

Sähkökustannuksiin vaikuttaa myös liitäntäteho, jonka on oltava riittävä, mutta ylimitoittaminen on kallista. Yksittäisten suuritehoisten sähkömoottorien osalta taajuusmuuttaja voi joko poistaa liitäntätehon kasvattamisen tarpeen tai mahdollistaa pienemmän liitäntätehon. Myös sähkölaitteiden käyttöajoilla ja jaksotuksella vaikutetaan tarvittavaan liityntätehoon.

Sähkölaskua ei määritä vain käyttötunnit ja -tehot. Tuotantorakennuksessa ja koko tilalla sähkönkäyttö ja säätämismahdollisuudet kannattaa miettiä sähköasiantuntijan kanssa. Myös sähkön hankintasopimukset ja niiden riippuvuus pörssisähköstä ovat ratkaisevia. Mitä enemmän sähkön hinta elää, sitä tärkeämpää ja kannattavampaa on ajastaa, säätää ja ohjelmoida sähkölaitteiden toimintaa. Varageneraattori pitäisi olla ainakin jokaisella kotieläintilalla jo valmiiksi. Sähkökatkosten lisäksi se voi tulla tarpeeseen myös korkeiden hintapiikkien aikaan.

Linkkejä ja vinkkejä

Maatilan energiasuunnitelma tai energialaskelma investointia varten, lue lisää Energia-sivulta.

Energiavirasto rahoittaa ja Motiva koordinoi alueellista energianeuvontaa kotitalouksille, yrityksille ja kunnille.

Kirjoittaja: Maarit Kari