NIR maa-analyysi – mikä se on ja mitä hyötyä siitä on?

Toimenpidevalintana maaperän seuranta

Vuonna 2023 alkanut ohjelmakausi toi tullessaan uudistuksia tukiehtoihin. Ympäristökorvaus jakaantui useaan eri osa-alueeseen. Osa vanhoista ympäristökorvauksen osista muodostivat oman tukimuotonsa. Ympäristökorvauksen tilakohtaiset toimenpiteet jakautuvat nyt kahteen eri osioon, yleisiin ja valinnaisiin vaatimuksiin. Valinnaisissa vaatimuksissa viljelijän on valittava seitsemästä toimenpiteestä kaksi ja valinta on tehtävä vuosittain. Yhdeksi suosituksi toimenpidevalinnaksi nousi maaperän seuranta. Tämän toimenpiteen vaatimuksena on ottaa laaja maanäyteanalyysi ja niitä lähetettiinkin vuonna 2023 analysoitavaksi laboratorioon noin 18 000 kappaletta, kun vuonna 2022 määrä jäi noin 800 kappaleeseen. Ympäristökorvauksen toimenpiteen ehtojen noudattamiseen kelpaa kaksi maa-analyysia; NIR maa-analyysi tai Carbon Check + perinteinen viljavuustutkimus. Järkevään analyysivalintaan vaikuttaa tutkittavan pellon historia ja se, millaisia tutkimuksia lohkolla on tehty aiemmin.

NIR

Lyhenne NIR tulee sanoista Near Infra Red, eli lähi-infrapuna. Analyysimenetelmällä voidaan analysoida maanäytteiden lisäksi esimerkiksi rehunäytteitä. NIR maa-analyysituloksista saadaan apua kasvukunnon määrittämiseen ja yksi NIR maa-analyysin parhaimmista työkavereista on maan rakennekolmio. Rakennekolmiosta nähdään maa-analyysin tietoja käyttämällä, millä tasolla maan rakenne on. Maa-analyysistä nähdään kationien suhde ja näitä tietoja käyttämällä saadaan selville rakennekolmion sisällä oleva taitepiste. Tästä tiedosta saadaan suunta maan rakenteen parantamisen toimenpiteille. Tässä yhteydessä puhutaan myös kationinvaihtokapasiteetista ja NIR maa-analyysilla saadaankin tietää peltomaan kationinvaihtokapasiteetti, mikä kertoo maan ravinteiden kyvyn selviytyä ja varastoitua ja vapautua kasvien käyttöön.

Ravinteiden vaikutus maan rakenteeseen

Kationinvaihtokapasiteetti (CEC) saadaan selvitettyä NIR maa-analyysin avulla ja sen tuloksista voimme laskea maan kemialliset puutteet ravinteittain. Se kertoo, kuinka paljon maahiukkanen pystyy pidättämään positiivisesti varautuneita ioneita ja kuinka paljon niitä kasvien käytettävissä on. Kationien, eli ravinteiden (esimerkiksi magnesium, kalsium, kalium, natrium) keskinäiset suhteet vaikuttavat mm. maan mururakenteeseen ja liettymis- ja kuorettumisominaisuuksiin. Jos magnesiumia ja kaliumia on maassa liikaa, aiheuttaa se pellon pinnan kuorettumista. Kalsiumin, magnesiumin ja kaliumin välisillä suhteilla on suuri merkitys maan rakenteeseen. Kalsium pitää savihiukkaset erillään toisistaan sitoen orgaanista ainesta savihiukkasten välille ja magnesium tukee kalsiumin tehtävää. Maahan syntyy orgaanista ainesta kasvien juurista sekä hajoavasta kasvimateriaalista, sekä kuolleista maaperän pieneliöistä.

Kationinvaihtokapasiteettisuhdetta voidaan korjata oikeanlaisella kalsium- ja magnesiumlannoituksella ja näin saadaan lisättyä maan multavuutta. Mitä multavampi maa, sitä enemmän se pystyy pidättämään vettä ja ravinteita. NIR-analyysin avulla saadaan entistä täsmällisempi tieto lannoitustarpeesta lohkokohtaisesti. Sen avulla saadaan vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin; tarvitseeko peltomaa orgaanisen aineksen lisäystä vai riittääkö lisälannoite, minkälaista, miten paljon ja miksi? Kun NIR maa-analyysin tuloksista otetaan kaikki hyöty irti, lopputuloksena saadaan tarkempia kustannuslaskelmia, lisää viljelyvarmuutta, viljelykierron monipuolistamista ja saadaan aikaan entistä enemmän ilmasto- ja ympäristöystävällisempää viljelyä.

NIR-analyysin tulokset raportoidaan sekä numeraalisina yksikköinä, että pylväsdiagrammin avulla. Pylväsdiagrammi auttaa lukijaa ymmärtämään, kuinka hyvin tutkimustulos sijoittuu tavoitetasolle. Tulostaso ja yksiköt poikkeavat totutuista analyysituloksista, mutta pylväsdiagrammi helpottaa analyysin tulkintaa.

NIR-analyysi antaa monipuolisen kuvan peltolohkon toimivuudesta. Siitä selviää, ovatko maan ravinteet tasapainossa keskenään, sekä onko peltolohkolla kyky varastoida ja pidättää ravinteita vai lentävätkö ne taivaan tuuliin vai valuvatko ne ohi kasvien juurien ulottumattomiin. Tuloksista selviää myös orgaanisen aineksen laatu ja hiilen määrä, vedenpidätyskyky, sekä mikrobien toiminnan taso. Maaperän mikrobitoiminnan aktiivisuutta voidaan lisätä esimerkiksi monipuolisella kasvivalinnalla ja viljelykierrolla, sekä vähentämällä maan muokkausta. Analyysin avulla voidaan miettiä vaihtoehtoja peltomaan tilanteen parantamiseen tai ylläpitämiseen. Se on siis paljon muutakin, kuin pelkkä tukiehtojen täyttymisen työkalu. 

Olipa pelloillasi mikä tilanne tahansa, NIR maa-analyysi kannattaa teettää pelloilta ja tutkia tilannetta tarkemmin. Vastauksista saadaan suunta pellon kunnon ylläpitotarpeelle tai kohti parempia satotasoja. Matka kohti täsmällisempää viljelyä voi alkaa! Analyysin tulkinta auttaa optimoimaan pellon lannoitustarvetta ja siihen saa apua ProAgrian asiantuntijoilta ja tulkintaan voidaan käyttää NEUVO-rahaa. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja kysy lisää!