Mineraalilannoitteille paikallisia vaihtoehtoja – kokemuksia ja ratkaisuja

Aiheesta olivat keskustelemassa yrittäjä Tero Liukas, viljelijä Niko Ranta, sikatilallinen Timo Heikkilä sekä ProAgrian kehityspäällikkö Juha Sohlo. MaatalousKonemessuilla Paljonko ravinteet maksavat? -keskustelua veti Anna Virolainen-Hynnä Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:stä.

Kasvinviljelytilalla on haettu vaihtoehtoja perinteiselle apulannalle

Niko Ranta on käyttänyt kasvinviljelytilallaan Etelä-Pohjanmaalla Kauhajoella enimmäkseen Honkajoen biokaasulaitokselta saatavaa lietemäistä orgaanista lannoitetta, jota markkinoi nykyisin Soilfood. Ranta vuokraa neljää lietesäiliötä lietteiden varastointiin.

– Kunnan maataloussihteeri mainosti biokaasulaitokselta saatavaa kierrätyslannoitetta. Tartuin mahdollisuuteen, biokaasulaitoksen edustajalta sain lisätietoa ja lähdin kokeilemaan, Ranta kertoo kokeilun alkusysäyksestä.

Mitä haasteita kierrätysravinteiden käytössä?

– Kasvinviljelytaustaisena piti opetella lietteiden käsittely ja löytää tilallemme sopivat toimintatavat, mutta äkkiähän ne sopivat työtavat löytyi ja oppi, toteaa Ranta.

Sikatilalla fosforia ja typpeä ylen määrin

Kotieläintuotannossa tarvitaan ravinteita, mutta siellä myös syntyy ravinteita. Ongelmana on lantafosforin alueellinen keskittyminen. Timo Heikkilä on kehittänyt sikatilallaan Varsinais-Suomessa ratkaisua lantaongelmaan.

– Lietelanta kerätään vinopohjaiseen säiliöön, jonka pohjalle kertyy fosforipitoinen raskas massa. Se kuivatetaan ja kuljetetaan kasvitiloille. Näin kuivatetun lannan fosforipitoisuus nousee ja kuljettaminen kauemmas kannattaa. Typpipitoinen neste pumpataan toiseen säiliöön ja se kulkeutuu putkia pitkin lähipelloille, Heikkilä kertoo kehittämästään ratkaisusta ja peräänkuuluttaa muutosta ympäristötukijärjestelmään.

Lietemäisten kierrätyslannoitteiden varastointi

Alueellisesti ravinteiden kuljetus ja ravinteiden käytön optimointi on ajankohtaista. Lietteenkuljetusyrittäjä yrittäjä Tero Liukas Alastarolta nosti esiin huolen lietemäisten kierrätysravinteiden varastointikapasiteetista.

– Saadaanko lietteille varastointikapasiteettia riittävästi, jos ja kun 4 TWh:n biokaasun tuotantotavoite täyttyy? Tarvitaan tukia kasvinviljelytiloille lietealtaiden rakentamiseen, Liukas kommentoi.

Maatilojen tyhjillään oleviin lantavarastot kannattaa ottaa käyttöön. Omalta lähialueelta tyhjiä lietealtaita voi löytyä vuokrattavaksi lietemäisten kierrätysravinteiden varastointiin. Ranta kannusti viljelijöitä kyselemään lähitiloilta tyhjillään olevista säiliöistä.

Lisäksi Liukas kyseenalaisti erityisesti viljan ostajien jyrkkää suhtautumista puhdistamolietteeseen kierrätyslannoitteissa, vaikka ne täyttäisivät kaikki lannoitteelle asetetut laatuvaatimukset. Hän toivoi yhteistä keskustelua viljelijöiden ja elintarviketeollisuuden kesken.

Ravinteita kasvin tarpeen mukaan

ProAgrian asiantuntijat tekevät viljelysuunnittelussa kokonaisvaltaista tarkastelua, miten karjanlannat ja kierrätysravinteet saadaan hyödynnettyä erilaisilla tiloilla kasvin ravinnetarpeet ja kannattavuus huomioiden.

– Jos on mahdollista, niin käytetään esimerkiksi puolet kierrätysravinteita ja täydennetään väkilannoitteilla, näin saadaan suurin piirtein 25 prosentin säästö lannoitehankinnassa, Juha Sohlo arvioi.

Ensisijaisesti lietteet levitettään peltoon kasvukaudella, jotta ravinteet saadaan kasvien käyttöön.

– Tärkeää on laskea ravinteiden tarve kasvin mukaan. Ei tingitä ravinteista kasvun kustannuksella, korosti Sohlo.

ProAgrian Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön (MARIKA) -hankkeessa on kehitetty karttapalvelua, josta voi etsiä kierrätysravinteiden tuottajia sekä esimerkiksi ravinteiden kierrätyksen kokeiluhankkeita. Tutustu karttaan täällä.