Miksi maatiloille ei nouse biokaasulaitoksia?

Maatilojen biokaasuntuotannosta on puhuttu ja sitä on aktiivisesti edistetty jo melko pitkään. Maatiloilla on runsaasti biokaasuntuotantoon soveltuvia syötteitä kuten vihermassaa ja lantaa. Syötteiden ohella maatiloilla on energiantuotantoon tarvittavaa käytännön osaamista sekä biokaasuntuotantoa tukevaa infraa ja konekantaa. Biokaasun tuotannolla voidaan vähentää maataloustuotannon negatiivisia ympäristövaikutuksia kuten hajuhaittoja, sekä tehostaa ravinnekiertoa. Maatilojen ja maaseudun mikroyritysten biokaasulaitosinvestoinneille on tarjolla investointitukea jopa 50 %, ja aihe nähdään kansallisella tasolla merkittävänä tekijänä energiaomavaraisuuden sekä huoltovarmuuden vahvistamisessa ja ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Biokaasumarkkinan hajanaisuus kannattavuuden tiellä

ProAgria Etelä-Suomi on viime vuosina toteuttanut useita energiahankkeita alueellaan. Näistä kaksi on keskittynyt puhtaasti biokaasuntuotannon edistämiseen maatiloilla. Hankkeiden aikana on muodostunut hyvin selkeä käsitys siitä, että biokaasuntuotantoa ei synny useimmiten heikon kannattavuuden vuoksi. Vaikuttimia investoimattomuudelle on kuitenkin muitakin.

Maatilakohtaisilla laitoksilla, joissa kaikki tuotettu kaasu saadaan hyödynnettyä oman tilan lämmön- ja sähkönkulutuksessa, on hyvät edellytykset kannattavaankin biokaasuntuotantoon. Tämä ei kuitenkaan toteudu läheskään kaikilla laitoksesta haaveilevilla tiloilla. Tasaista ympärivuotista lämmön ja sähkön kulutusta on lopulta melko harvalla tilalla.

Mikäli omaa käyttöä ei ole riittävästi ja kaasua halutaan myydä, kallistuu investointi merkittävästi. Tilan ulkopuolelle myytävä kaasu tulee puhdistaa, jalostaa biometaaniksi, paineistaa sekä kuljettaa pois tilalta, ja näistä kaikista aiheutuu kustannuksia. Joissain harvoissa tapauksissa kaasu voidaan toimittaa putkella asiakkaalle matalapaineisena raakakaasuna.

Syötteiden ja mädätteen pitkät kuljetusmatkat johtavat myös kuljetuskustannusten kasvuun, joka heikentää kannattavan toiminnan edellytyksiä. Kustannustehokkuutta voidaan hakea sijoittamalla biokaasulaitos, kaasun jalostus sekä paineistus mahdollisimman lähelle käytettävissä olevia syötteitä ja kuljettamalla valmista biometaania.

Tarve uusille avauksille maatilojen biometaanin markkinassa

Vaikka kaasun prosessointi ja logistiikka saataisiinkin hiottua kustannuksiltaan kohtuulliseksi, biokaasutuotannon syntymistä hidastaa edelleen biokaasumarkkinan hajanaisuus. Maatilapohjaisiin syötteisiin perustuvalle biometaanille ei ole olemassa selkeää markkinakanavaa, vaan jokainen toimija joutuu itse etsimään ja neuvottelemaan toimituksista yleensä huomattavasti suuremman ja kokeneemman ostajan kanssa.

Markkinoilta saatava paras hinta biometaanille on näkemyksemme mukaan tulevaisuudessa liikennekäytössä, painottuen nesteytettynä raskaaseen liikenteeseen. Tähän markkinaan astuakseen maatilat voisivat hyödyntää olemassa olevia kaasuverkkoja.

Maakaasuverkko ja nesteytetyn maakaasun terminaali mahdollistavat verkosta nesteytyksen hyödyntämisen, ja sitä kautta jakelun liikennekäyttöön raskaalle liikenteelle myös pienempien toimijoiden tuottamalle biometaanille. Tätä vuoropuhelua markkinan ja tilallisten välillä ei kuitenkaan toistaiseksi ole juurikaan vielä käyty.

Byrokratia ja alan jatkuva kehitys aiheuttavat päänvaivaa

Yksittäisten biokaasulaitosten yhtenä toteutusten ongelmana näkyy selkeästi liian laajan kokonaisuuden hallinta kerralla. Toimijan keskittyessä ensin biokaasulaitoksen rakentamiseen ja sen jälkeen laitoksen operointiin, on samanaikaisesti haasteellista hallita lupaviranomaisten raportointia ja kannattavuuden kannalta oleellista energiakauppaa.

Biokaasulaitosrakentajan tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennus- ja ympäristöluvitukseen, Tukes-luvitukseen, kestävyyskriteeristöön, alkuperätakuun todentamiseen ja tärkeimpänä biokaasun markkinoiden löytämiseen ja hyödyntämiseen. Asioita mutkistaa edelleen jakeluvelvoitteen hyödyntäminen liikennekäytössä, biokaasun valmisteveroon liittyvät asiat, ravinnekiertokorvaus ja mahdollinen tikettikauppa. Taksonomia ja siihen liittyvä ESG-raportointi on myös uusi tilanne rahoituksen hakemisen yhteydessä ja korostuu etenkin pääomavaltaisissa investointihankkeissa. Lisäksi teknisinä haasteina on mm. kaasun laatu ja sen todentaminen asiakkaalle.

Lisämausteen soppaan tuo vielä se, että monet edellä mainituista asioista ovat uusia myös esimerkiksi viranomaisille ja päättäjille. Kysymyksiin ei aina välttämättä saa suoraa selkeää vastausta, ja myös tulkinnat saattavat toisinaan erota eri alueiden välillä.

Yhtenä ongelmana on myös maatalouden rakennemuutos. Maatilat ovat nykyään entistä keskittyneempiä, minkä vuoksi tilakoot ja sen myötä investoinnit ovat suuria. Suurten investointien myötä tilojen vakuudet ovat usein jo kiinni muissa isoissa investoinneissa. Tiloilla, joilla olisi halukkuutta riittävän isoon biokaasulaitosinvestointiin, ei välttämättä ole vakuuksia, joiden avulla saataisiin rahoitusta. Lisäksi maatalouden yleinen kannattavuustilanne heikentää rahoittajien halukkuutta rahoittaa isoja investointeja.

Hanketoiminnalla lisää tietoa ja markkinoita biokaasulle

Tällä hetkellä on tärkeää seurata toimialan ja biokaasuohjelman toteutumista ja viestiä siitä erityisesti viljelijöille ja sidosryhmille. Ajantasaisella tiedolla lisätään maatalousyrittäjien toiminnan uskottavuutta energiamarkkinoilla. Lisäksi on tärkeää tuoda viljelijöille tietoa siitä, miten markkinamekanismit toimivat energian välittäjä- ja käyttäjäpuolella, ja avata sekä ylläpitää keskustelua viljelijöiden ja biokaasumarkkinan välillä.

Pirkanmaan ja Satakunnan alueilla on käynnistynyt Biotalouden edistäminen Pirkanmaan ja Satakunnan alueilla (BEPS) -hanke, jonka tavoitteena on vastata edellä mainittuihin haasteisiin, joiden vuoksi maatilojen biokaasupotentiaalia ei ole toistaiseksi pystytty hyödyntämään. Hankkeessa muun muassa toteutetaan konkreettinen toimintamalli biometaanin markkinointiin, jonka avulla maatilakokoluokan biokaasulaitoksille voidaan löytää kannattavuutta myös niillä tiloilla, joilla syntyvälle biokaasulle ei ole omaa käyttöä.

Kiinnostuitko hankkeen toiminnasta? Tule mukaan hankkeen tapahtumiin tai ota suoraan yhteyttä hanketoimijoihin!