Kuinka paljon peltomaa sitoo hiiltä?

Maatalouden hiilensidontapotentiaali on nyt paljon esillä, kun puhutaan maatalouden osuudesta kokonaisilmastopäästöistä. Viljelemällä peltoa saadaan sidottua hiiltä ainakin väliaikaisesti satoon, mutta siitä kuinka paljon tästä hiilestä sidotaan myös maaperään pitkäaikaisempaan varastoon ei ole vielä paljoa tutkimustuloksia. Viljelijöiden toiveena on, että noudattamalla ns. hiiliviljelymenetelmiä ja sitomalla hiiltä viljelemällä voisi saada myös rahallista korvausta, kompensaatiota. Jonkin verran tiedetään eri tutkimuksista esim. eri viljelylajien ja lajikkeiden hiilensidontapotentiaalia ja kuinka paljon keskimäärin satotähteistä vapautuu hiiltä hajotessa. Itse maaperään sitoutuvan hiilen määrää ja miten eri maankäyttömenetelmät siihen vaikuttaa, tunnetaan kuitenkin huonommin.

Valion tavoitteena on tutkimuksella lisätä tietoa maaperän hiilensidonnasta. Käytännössä tutkimukseen osallistuville Valio Carbo-tiloille vaatimuksina on, että pelloilla käytetään monilajista nurmiseosta, lannanlevitys vähintään nurmen perustamisvuonna ja niittokorkeuden nosto vähintään 10 cm korkeuteen. Lisätoimenpiteinä Valio suosittelee muokkauksen vähentämistä, talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja viljapelloilla alus- tai kerääjäkasveja. Nämä menetelmät ovat muissa aiemmissa tutkimuksissa esim. Luken, Ilmatieteen laitoksen ja BSAGn projekteissa osoittautuneet maaperän hiilivarastoa lisääviksi toimenpiteiksi, kertoo Valion kehityspäällikkö Virpi Kling.

Palon pelloilta on otettu tutkimuksen alussa maaperänäytteet ja ne toistetaan viiden vuoden jälkeen tarkasti gps:llä mitattuna samoista kohdista. Näiden näytteiden perusteella arvioidaan miten viljelytoimenpiteet ovat vaikuttaneet hiilen varastoitumiseen maaperään.

Tutkimuksessa keskitytään erityisesti nurmen viljelyyn, mutta viljelykierrossa saa olla myös viljaa joinain vuosina. Palo viljeleekin pelloillaan kauraa ja ohraa osana viljelykiertoa. Palo kertoo, että tutkimukseen osallistuminen ei merkittävästi vaikuta hänen normaaliin viljelytoimintaansa, sillä hän on noudattanut hiiliviljelyn menetelmiä pelloillaan jo noin kymmenen vuoden ajan. Perustana on tiheä monilajinen (7 lajia ja 8-9 lajiketta) nurmi sekä pidempi niittokorkeus. Lisäksi tilall aon ollut kerääjäkasvit käytössä vuodesta 2015 asti. Jussi Palolle hiiliviljelyn periaatteet ovat jääneet koulutuksesta hyvin mieleen. Kaiken lähtökohtana on maan hyvä rakenne, kasvipeitteisyys sekä alus- ja kerääjäkasvien käyttö. Ne ovat siis samoja toimenpiteitä, joilla saadaan myös hyviä satoja aikaan, Palo pohtii.

Hiilen sitoutumista maaperään tutkitaan myös Saarijärvellä Aki Pataman pelloilla osana Baltic Sea Action Groupin Carbon Action -hanketta. Patamalla on 100 ha kasvinviljelytila, jossa on luomun siirtymävaihe meneillään. Tilan viljelykiertoo sisältyy kaura, syysrypsy, ruis, herne, viherlannotusnurmet. 

Patama liittyi Carbon Actionin hiiliviljelytilojen verkostoon, koska sen kautta on mahdollisuus saada uutta tietoa maaperän kasvukunnon parantamisesta ja mm. alus- ja kerääjäkasvien käytöstä. Yksi olennainen osa ryhmään kuulumista on tiedon ja vertaistuen lisäksi kuitenkin käytännön tutkimuksen toteutus tilalla. 

Pataman pelloilla on tutkimuslohko, jolla tutkitaan erilaisten hoitotoimenpiteiden vaikutusta hiilen määrään ja sitoutumiseen maaperässä. Pataman tilan koelohkolla tehdään kaikki mahdollinen mitä pystytään tutkimustiedon valossa tekemään hiilen sitomisen parantamiseksi. Lohkolla käytetään mm. kevytmuokkausta, kerääjäkasveja viljakasvien alla, jankkurointia ja viherlannoitusvuosina on ollut monimuotoisempi lajiseos. Lohkon toisella puolella vertailulohkolla puolestaan kynnetään ja käytetään yksipuolisempaa viherlannoitusseosta. 

Tutkimus- ja vertailulohkoilta on otettu tarkat maaperänäytteet tutkimuksen alussa ja viiden vuoden tutkimusjakson jälkeen näytteet otetaan uudelleen. Tutkimuksella saadaan toivottavasti lisävaloa sille, onko Pataman tekemillä hiiliviljelytoimenpiteillä onnistuttu lisäämään hiilen määrää maaperässä verrattuna verrokkilohkoon.

Näiden keskisuomalaisten tilojen osallistuminen tutkimustoimintaan valottaa toivottavasti tulevaisuudessa yhä paremmin tietämystämme peltomaan kyvystä sitoa hiiltä pitkäaikaisemmin.

Blogin on kirjoittanut Paula Salonen Ilmastonmuutokseen varautuva viljelijä -hankkeessa. Hanketta toteuttaa ProAgria Keski-Suomi ry/Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus.